Category: Historia

Nainen teollisuusyhteisön johdossa – Lydia Virtanen esillä historiaseminaarissa Tampereella

  Katja Etolin Tampereella, Työväenmuseo Werstaalla 17.–18.8. järjestetyssä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuotuisessa kesäseminaarissa kuultiin karkkilalaisittainkin kiinnostava esitelmä. Tiina Lintunen Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineesta esitteli Kimmo Rentolan kanssa työstämäänsä tutkimusprojektia Lydia Virtasen elämästä ja poliittisesta toiminnasta. Kaksipäiväisen kesäseminaarin teemaksi valikoitunut ”Työväki ja seksi: aatteet, normit ja siveyskäsitykset” antoi mahdollisuuden lähestyä myös Lydian elämäntarinaa kulmasta, jota ei hänen kohdallaan ole vielä mittavasti käsitelty. Lintunen ja tällä haavaa Helsingin yliopiston poliittisen historia professorina toimiva...

Tiilisilta avaa suoran kävely-yhteyden Karjaanjoen yli

Pitkään vireillä ja suunnitteilla ollut kulkuyhteys Karjaanjoen yli Valimomuseon alueen ja Ala-Emalin välillä on vihdoin avattu. Virallisen puoleiset avajaiset vietettiin Högforsin tiilisillaksi nimetyllä joen ylittävällä yhdyskäytävällä tänään (15.7.) keskiviikkona. Pienen avajaispuheen piti kaupunginjohtaja Tuija Telén, ja paikalla olivat lisäksi Componentan kiinteistövastaava Mika Stenberg, alueen omistaja Pertti Toikka, kaupungin viranhaltijoita sekä kourallinen asiasta kiinnostuneita kaupunkilaisia. Telén totesi kulkuyhteyden olevan iso askel ihmisille, jotka haluavat kävellä tai pyöräillä vaikkapa Pyhäjärveltä tai Tehtaan Hotellilta Massakoskelle ja edelleen jokivartta...

Valimomuseon uudistunut perusnäyttely avataan kesäkuussa

    Suomen Valimomuseon perusnäyttely uudistuu kesäkuussa. Museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala kertovat, että uudistustyö on ollut pitkä prosessi. – Uudistusta alettiin suunnitella jo vuonna 2013, ja tiiviimmin töitä tämän eteen on tehty parin viime vuoden ajan. avautuu yleisölle 13.6., mutta virallisia avajaisia vietetään hieman myöhemmin. Yleisö pääsee kokeilemaan raudan valamista virtuaalitodellisuudessa, kun koronavirustilanne on ohi. – On pieni pettymys, että sitä ei saada vielä käyttöön, sillä se oli suurimpia yksittäisiä hankintojamme. Koronavirus...

Avustaja muistelee: Pyssymiehiä pusikossa ja vihaisia ruotsalaisia

Terhi Raumonen Kun aikoinani muutin Karkkilaan, ilmoitin Savolan Heikille, että minä muuten olen tosi etevä kirjoittamaan. Että soittelepa vaan, kun lehteesi hyvää tekstiä tarvitset. Elettiin syksyä 2003, kun Heikki ilmoitti, että nyt olisi keikkaa: Componentan Alvestan valimolta oli tulossa työntekijöitä vierailulle Karkkilaan. He olivat katsastamassa mahdollista uutta työpaikkaansa ja kotikaupunkiaan, sillä Componenta harkitsi Alvestan valimon lakkauttamista, ja silloin työntekijät saisivat halutessaan muuttaa Karkkilaan työn perässä. En muista enää, mitä Heikin briiffistä ajattelin. Sitä en ainakaan...

Minä ja Karkkilalainen

  Jo ennen kouluikää päätin, että minusta tulee kirjailija. En ole vielä tavoittanut haavettani, enkä tiedä olenko edes menossa sitä kohti. Aika näyttää. Elämä on silti kohdellut minua hyvin, olen saanut olla koko elämäni ajan tekemisissä kirjoittamisen ja mielenkiintoisten ihmisten kanssa, ja olen saanut olla toimittaja. En ole koskaan päättänyt tulla toimittajaksi, olen vain jotenkin ajautunut siihen työhön. Karkkilaankin tulin ihan sattumalta, samoin Karkkilalaiseen. Toimittajan uran aloitin jo 1980-luvun alussa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Seuraavan vuosikymmenen...

Tekniikan kehittyminen muuttaa painoalaa kiihtyvällä tahdilla – Monipuolisuus on ollut Karkkilan Painopalvelun valttina 30 vuotta

  1990-luvun alkupuolella Suomi kärvisteli laman kourissa ja se ajoi monia yrityksiä konkurssiin myös Karkkilassa. Vuonna 1990 lama ei ollut vielä pahimmillaan, mutta samana vuonna Karkkilan Painopalvelun perustanut Markku Sallinen kertoo, että jälkeenpäin ajateltuna merkkejä oli kyllä nähtävissä. – Ehdin olla yrittäjänä noin puoli vuotta, kun lama iski toden teolla. Välillä tulee ihmeteltyä, kuinka siitä selvittiin. Vyötä oli vain kiristettävä. Myös joustava työporukka on hankalissa tilanteissa elintärkeä. Paljon oli mukana onnea, mutta teimme myös oikeita...

Karkkilalainen perustettiin pahimman laman aikaan

Helena Saaristo-Parovuori ja hänen miehensä Hannu Parovuori perustivat Karkkilalaisen vuonna 1990 ja pyörittivät ilmaisjakelulehteä seitsemän vuotta. Pariskunta asuu tätä nykyä Pohjois-Karjalassa Liperissä. Tavoitimme Helena Saaristo-Parovuoren ja pyysimme häntä muistelemaan Karkkilalaisen alkuvaiheita. – Karkkilalaisen aika tuli eteen vähän kuin sattumalta. Olimme perustaneet Hannun kanssa kustannusosakeyhtiön, ja Karkkilassa ilmestyneen Hyväntuulen lehti -nimisen lehden tekijät kysyivät, olisimmeko kiinnostuneita jatkamaan heidän työtään. Keskustelujen jälkeen Karkkilalaisen julkaisuoikeudet siirtyivät Parovuorille. – Olimme jossain vaiheessa sitä mieltä, että juuri huonompaa ajankohtaa emme...

Aila Fastin 1980 alkaneen uran suosikkeja ovat olleet musiikkiroolit ja vahvat naiset

Karkkilan Työväen Näyttämön historiassa on nähty monia näyttelijöitä. Aila Fast tuli Näyttämön toimintaan jo vuonna 1980. – Muistan sen hyvin. Olin esittänyt aikaisemmin lauluja, mutta näytteleminen oli minulle uutta. Muutamat KTN:n aktiivit pyysivät minua mukaan Liikaviisas-näytelmän hullun rooliin ja jäin sille tielle. Kuten monet muut, olen pitänyt välillä kuitenkin välivuosia ja tullut taas takaisin. Näyttelemisestä on vaikeaa pysyä erossa, toteaa Fast. Fast kertoo tehneensä vuosikymmenten varrella paljon erityisesti komediallisia rooleja. – Minulle on sanottu usein,...

Kaupunkilehti Karkkilalainen, seurakunta ja minä

Hannu Bogdanoff Kaupunkilehti Karkkilalainen täyttää 30 vuotta. Seurakunta ja kirkkoherra haluavat onnitella kolmekymppistä paikallislehteä artikkelilla, jossa muistelen yli 17 vuotta kestänyttä suhdettani Karkkilan paikallislehteen. Olen kerännyt henkilökohtaisia lehteen ja seurakuntaan liittyviä muistoja vuosien varrelta. Niiden tarkoitus korostaa paikallislehden tärkeää merkitystä yksittäiselle ihmiselle ja yhteisölle tiedonvälittäjänä ja julkisena tilana. Nimi paikallislehteen Yhteinen historiani Karkkilan seurakunnan ja Kaupunkilehti Karkkilalaisen kanssa alkoi joulukuussa 2002. Sovimme silloinen kirkkoherra Juhani Kortteen kanssa, että tekisin töitä Karkkilan seurakunnalle palkkioperusteisesti. Käytännössä tämä...

Miestenpiirissä perehdyttiin Toivikkeen sotavankileirin historiaan

    Karkkilan seurakunnan Miestenpiirin vuosikymmen käynnistyi paikallishistorian merkeissä. Aiheena oli Toivikkeen sotavankileirin ja Muslammella sijainneen alaleirin vaiheet vuosina 1941–44, joista kertoi museonjohtaja Tommi Kuutsa. Jatkosodan aikana Suomen armeija otti yli 64 000 sotavankia, joista 55 000 jäi vangiksi ensimmäisenä sotavuotena. Toivikkeella sotavankeja oli kaikkiaan noin sata. – Toivikkeelle 4.7.1941 perustettu Sotavankileiri numero 7 toimi perustamisvaiheessaan hetken läntisen Uudenmaan pääleirinä, mutta pääleiri siirrettiin jo elokuussa Mustiolle ja sieltä tammikuussa 1943 edelleen Hankoon. Karkkilan alaleiri toimi...