Aarteita labyrintin kätköissä

Näkymä on mykistävä, kun astuu sisälle Helsingintiellä sijaitsevaan Karkkilan Divariin. Parinsadan neliön liikehuoneisto on täynnä vanhoja ja vähän uudempiakin kirjoja, kuten antikvariaatissa kuuluukin. Ne muodostavat seinämiä ja saarekkeita, joiden välissä kulkee ihmisen levyisiä kulkuväyliä. Tunnelma on kuin labyrintissä, kiehtova ja jännittävä. Pääkäytävän perältä löytyy palvelutiski ja sen takaa divarin omistaja, Markus Honkimaa.
Honkimaa huomaa tulijan hämmästyneen katseen.
– Ehkä tämä on tosiaan vähän karannut käsistä, Honkimaa sanoo kirjavuoria katsellen ja aavistellen tulijan mietteitä.
– Mutta olen juuri aloittamassa täällä perusteellista järjestelyä, hän jatkaa.
Karkkilan Divarissa on nimikkeitä kuulemma kuusinumeroisen luvun verran, kirjojakin kymmeniä tuhansia. Pinoista ja laatikoista löytyy lisäksi saman verran sarjakuvalehtiä ja -kirjoja, tuhansittain DVD-levyjä ja satoja tietokonepelejä.
Honkimaa kertoo divarisiemenen alkaneen itää jo nuorena poikana.
– Innostuin kaiken sorttisista sarjakuvista, joita haalin lisää kotikaupungin Oulun divareista. Keksin myydä niitä pikku voitolla toisiin alan liikkeisiin, Markus Honkimaa muistelee.
Touhu laajeni sitten keräilykortteihin, ja kuten Karkkilan Divarista näkee, paljon muuhunkin. Markus Honkimaan divariharrastus, sellainen se kirjanpito- tilitoimistohommista tienestinsä ansaitsevan miehen mukaan on, saattaa periytyä hänen isoisältään, joka piti huutokauppoja Raahessa.
Vanhat kirjat myydään nykyään netissä

Näin nettiaikana ostaminen ja myyminen on siirtynyt paljolti Huuto.net-sivuille, joita Honkimaa selailee päivittäin etsimässä löytöjä ja voitolla eteenpäin myytäviä tuotteita. Hänelle ovat tulleet vuosien mittaan tutuksi myös kansainväliset huutokauppasivustot.
– Huuto.net kärsii nykyisin siitä, että siellä on aivan liikaa myyjiä, Honkimaa harmittelee.
Tulija kysäisee kauppiaalta kuin testatakseen erästä norjalaista dekkaria. Honkimaa pohtii hetken ja sanoo, ettei sitä divarin kokoelmissa ole.
– Mutta kelpaisiko samalta kirjailijalta toinen teos, sellainen kyllä löytyy, Honkimaa vastaa selvästi tietäen, missä pinossa dekkari piileksii.
Niin paljon Karkkilan Divarissa on kirjoja, sarjakuvia, keräilykortteja, dvd-levyjä ja aikakauslehtiä, että ihan helpolla niitä sinne ei kuulemma lisää oteta.
– En ainakaan pysty niistä maksamaan, vaihtaminen kyllä käy, Honkimaa lieventää.
Karkkilan Divarissa käy jonkin verran asiakkaita, joista muutamat vakituiset osaavat kysyä ja etsiä löytöjä, heille tärkeitä aarteita. Aarrelabyrintin kirjojen ja levyjen hinnat alkavat yhdestä eurosta, joten asiakas ei täällä köyhdy.
Honkimaa perusti Karkkilan Divarin 2007, ja nykyisellä paikallaan vanhassa Askon talossa Helsingintiellä se on ollut reilut seitsemän vuotta.
Antikvariaattien kulta-aika oli 1980-luvulla, jolloin maassamme oli alan kivijalkaliikkeitä yli kasinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
– Ala on kuoleva, mutta kyllä Karkkilan Divari jatkaa, Markus Honkimaa vakuuttaa ihailtavalla innolla ja intohimolla.