Högforsin tehtaan 200-vuotinen historia on nyt yksien kansien välissä – Lähes 450-sivuisesta teoksesta saa näkökulmaa Karkkilan kehitykseen

Karkkila on raudan kaupunki ja tänä vuonna 200 vuotta täyttävä Högforsin tehdas on ollut sen kehityksen kannalta erittäin tärkeässä asemassa. Ilman tehdasta kaupunki ei olisi sellainen kuin se on. Juhlavuoden kunniaksi tehtaan historia on nyt koottu yksien kansien väliin. Karkkilan Ruukkimuseo Senkan ”Raudasta syntynyt – Högforsin historia 1820–2020” -kirja julkistettiin tiistaina 13.10. Tehtaan Hotellilla.

Kirjasta ja sen kokoamisesta kertoivat kirjan tekijät, museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala sekä taittaja Asko Alanen. Heitä haastatteli Heikki Savola.
Kirjassa on 448 sivua ja yli 800 lähdeviitettä. Toimintansa aikana tehtaalla on ollut 16 eri nimeä. Kuutsalle ja Viitalalle kirjan tekeminen oli melkoinen ponnistus.
– Projektiin meni viisi vuotta. Välillä tuli kyllä tunne, että olemme haukanneet liian ison palan. Olimme kuitenkin jo laatineet alustavan sisällysluettelon tärkeimmistä asioista ja sen pohjalta ylimääräistä materiaalia oli helpompi karsia. Niiden tutkimiseen aikaa tai energiaa ei olisikaan riittänyt. Urakka oli kova, mutta tuntui siltä, että nyt se oli tehtävä.
Aineistoja koottiin monesta paikasta. Kuutsa keskittyi enemmän tehtaan alkuaikoihin, Viitala myöhempiin vaiheisiin. Tiedon kokoaminen oli välillä raskasta.
– 1800-luvun aineisto koostuu pitkälti käsin ruotsiksi kirjoitetuista teksteistä, joten niiden tulkitseminen oli paikoin aika rasittavaa. Aineistoa tehtaan myöhemmistä vaiheista on melko paljon, kuten hyllymetreittäin UPM:n arkistoissa Kuusankoskella. Myös sen läpikäynti oli iso urakka.

Uutta tietoa tehtaan historiasta

Vaikka sekä Kuutsa että Viitala ovat työnsä puolesta muutenkin tekemisissä tehtaan historian kanssa, heille avautui projektin aikana uusiakin näkökulmia.
– Moni palanen loksahti tutkimustyön kuluessa paikalleen. Uutta tietoa saatiin esimerkiksi 1800-luvun alkupuolelta, jolloin tehtaan toiminta oli laajempaa kuin aikaisemmin tiesimme. Uutta tietoa oli muun muassa se, että ruukki teki tilausvaluja jo 1830-luvulla. Paikkakunnan kehityksen kytkeytyminen tehtaan kehitykseen on ollut meillä tiedossa, mutta käsitys vahvistui nyt entisestään.

Kuutsa ja Viitala pyrkivät tuomaan historiaan hieman uutta näkökulmaa henkilötarinoilla. He löysivät tietoja tehtaalla työskennelleistä ihmisistä ja heidän perheistään.
Kirjan taittanut Asko Alanen on sarjakuvaneuvos, joka on ollut tekemisissä muun muassa Korkeajännitys-sarjakuvan kanssa.
– Tämä projekti oli hieman erilainen. Olen tehnyt Jannen kanssa yhteistyötä Tex Willer -sarjakuvan tiimoilta ja sitä kautta päädyin tämän kirjan taittajaksi. Sarjakuvien lisäksi olen tehnyt suomalaisen kauhuelokuvan historiikin veljeni kanssa.
– Karkkilan tarina tehtaan ympärille rakentuvasta yhteisöstä ei sinänsä ole vieras, sillä samanlaista kehitystä on nähty monilla muillakin teollisuuspaikkakunnilla. Ihmiset ja heidän elämänsä vaiheet on kuitenkin tärkeää tuoda esille tehtaan ylä- ja alamäkien ohella.
200 vuoteen mahtuu hyviä ja huonoja ajanjaksoja. Tehdas on kuitenkin selvinnyt vaikeistakin ajoista. Tähän on Kuutsan ja Viitalan mukaan syynä sen mukautumiskyky.

– Högforsin tehdas on aina ollut teknologian kehityksen kärkipäässä ja ottanut rohkeasti käyttöön uusia innovaatioita. Suuri edistysaskel oli 1800-luvulla vanhasta perinteisestä kaivos- ja masuuniperinteestä siirtyminen kohti konepajateollisuutta. Tärkeää oli myös raudantutkimuslaitoksen perustaminen. Karkkilassa otettiin ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön pallografiittirauta sekä kehitettiin oma ADI-rauta.
– Mukautumiskykynsä ansiosta Högforsista tuli aikoinaan Pohjoismaiden suurin valimo ja se on vieläkin kapasiteetiltaan Suomen suurin valimo.
Kirjaa on myynnissä Suomen Valimomuseon Lansetti-museokaupassa (Bremerintie 10) museon aukioloaikoina lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–15.