Karjaanjoen varrella juhlittiin Suomen luonnon päivää
Suomen luonnon päivää vietettiin lauantain Jokijuhlassa Tervasillan luona Karjaanjoella. Päivä veti paikalle 300–400 juhlijaa. Juhlan juontanut Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:stä (Luvy) totesi, että Karkkilassa on syytä olla ylpeä paikallisesta luonnosta.
– Karkkila on hyvällä syyllä jokikaupunki ja täällä on aivan keskustan tuntumassakin upeaa jokiluontoa. Siksi juhla päätettiin järjestää täällä.
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry ja Luvy ovat palauttaneet tänä kesänä Karjaanjokea alkuperäiseen asuunsa. Ennallistamistoimenpiteitä on tehty, jotta vaelluskalat ja muut virtavesien eliöt pääsisivät palaamaan Karjaanjokeen.
– Tällaiset hankkeet vaativat aina paljon yhteistyökumppaneita. Tässäkin ovat Virhon ja Luvyn ohella olleet mukana Karkkilan kaupunki, kalastusosuuskunta, Componenta sekä yksityisiä maanomistajia. Rahoitusta on saatu EU:n Freshabit-hankkeelta sekä EKOenergyltä, kertoi Luvyn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.
Pönnin mukaan vaelluskalojen esteitä on pyritty poistamaan, jotta ne voivat vaeltaa jatkossa mereltä mahdollisesti Karkkilaan asti.
– Esteenä on vielä joitakin vesivoimaloita patoineen. Åminneforsissa ja Billnäsissä kalatiet on jo avattu, Peltokoskella ja Mustionkoskella selvitellään vielä sopivia ratkaisuja.
Tervasillalla sai seurata, kuinka kunnostus käytännössä tapahtuu. Virho ry:n Markus Penttinen kertoi, että kaloille, ravuille ja muille eliöille pyritään tarjoamaan suoja- ja kutupaikkoja. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin turvaan simpukoita, sen jälkeen pohjaan kasattiin suurempia kiviä ja lopuksi pienempää kivimateriaalia.
– Vaikka veden laatu on parantunut, kun kemikaalien kaataminen jokeen on lopetettu, on joen pohja ollut liian sileä jokieliöiden tarpeisiin. Jokiluonnossa näkyy hyvin se, että kun ravintoketjussa yksi lenkki katoaa, niin koko ketju on helposti vaarassa.
Jokainen voi vaikuttaa joen kuntoon
Tapahtuman kummeja olivat elokuvaohjaajat Aki Kaurismäki ja Aleksi Salmenperä. He eivät päässeet paikalle, mutta Juha-Pekka Vähä luki yleisölle Salmenperän tervehdyksen.
– Joskus lähelle on vaikea nähdä. Lähiympäristöä ei osata aina arvostaa, koska se on aina siinä lähellä. Karjaanjoki on ainutlaatuinen ja monimuotoinen vesialue ja tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta. Luonnontilaan joki tuskin koskaan enää palaa, mutta me voimme vaikuttaa sen kuntoon, monimuotoisuuteen sekä lajien säilymiseen, totesi Salmenperä tervehdyksessään.
– Joki on virrannut tuhansia vuosia ennen kuin ensimmäinen ihminen on löytänyt tiensä tänne. Karkkilakin on vuosien varrella ottanut paljon irti joesta. Velkaa voi maksaa vaikkapa poimimalla lenkillä roskan mukaansa jokivarresta.
Museonjohtaja Tommi Kuutsa avasi hieman joen historiaa ja kertoi, että jokea on käytetty muun muassa tehtaan toimintaan.
– Vesivoimaa tarvittiin 1800-luvulla rautamalmin jalostamiseen. Kun Kulonsuonmäeltä löytyi 1810-luvulla rautamalmiesiintymä, sen jalostamista varten perustettiin 1820 Högforsin ruukki. Sopiva paikka löytyi Karjaanjoen yläjuoksulta Kivistönkosken ja Karkkilankosken partaalta.
– Jokea käytettiin myös muuhun toimintaan. Kivistönkosken varrella toimi kotitarvesaha ja sen vieressä niin ikään vesivoimalla pyörinyt mylly. Nahkiolla sai joesta voimansa puuhiomo, jonka yhteyteen rakennettiin sähkövoimalaitos.
Tilaisuuden aluksi kirjoittamansa runon esittänyt Mika Lätti totesi, että joen lähistöltä on löytynyt koti ja nykyinen työpaikka. Kaupunginjohtaja Tuija Telén muisteli 1970-luvulla joen varren koskijuhlia, joissa hän pääsi avaamaan patoluukkuja. Valimomuseon pihalla aikuisten ja lasten muistoja ja ajatuksia joesta tallensi Elina Tuomarila. Lavalla kuultiin myös ukulelemusiikkia Karkkilan I ukuleleorkesterin esittämänä.
Luvyn pisteellä Myllykosken tuntumassa tutkittiin joen pohjaeliöitä. Metsähallituksen pisteellä lapset kokeilivat ongintaa ja Karkkilan luonnonsuojeluyhdistys oli valmistellut luontopolun. Esillä oli valokuvia jokiluonnosta ja kertomuksia joen merkityksestä. Karkkilan kotiseutuyhdistys esitteli Myllykoskella pärehöylää. Koskireittiin tutustuttiin Karkkilan Ladun opastuksella, ja rentouttavaa kehonhuoltoa tarjosi joen rannassa toimipaikkaansa pitävä Sola-Sali.
