Karkkila tutuksi -kierroksella sukellettiin Vaskijärven kylän vaiheisiin

Vaskijärveä tituleerataan Karkkilan vanhimmaksi kyläksi.

Työväenopiston Karkkila tutuksi -sarja vieraili viime viikolla Vaskijärven kylässä. Kylän historiasta kertoi kyläkirjan kirjoittaja Margit Lumia. Hän muutti kylään 2015, mutta hänen miehensä Tapio Tuomi on asunut Vaskijärvellä koko ikänsä.
Pysyvän asutuksen arvioidaan tulleen Vaskijärvelle jo 1300-luvulla, joskin tarkempaa tietoa alueen asutuksesta on saatavilla vuodesta 1539 lähtien. Silloin Ruotsin kruunu alkoi pitää verotuksellisista syistä tarkempaa kirjaa asukkaiden omistuksista.
– Vaskijärveä kuulee sanottavan Karkkilan vanhimmaksi kyläksi. Se syntyi Hämeenlinnasta Haaviston, Lopen ja Läyliäisten kautta rannikolle suunnanneen Meritien varrelle. Tie oli yksi Suomen ikivanhoista muinaisteistä.
– Vaskijärvellä oli alun perin neljä kantatilaa, Penttilä, Manni, Klemola ja Paanu. Ne olivat ensi alkuun tiiviinä rykelmänä pienellä tontilla niin sanotun ryhmäkylämallin mukaisesti. Malli muuttui muun muassa isojaon myötä ja kantatilat erkaantuivat toisistaan. Myös uusia tiloja alkoi syntyä.
Kantatiloilla oli maata 200–400 hehtaaria, ja alueella vaikutti myös Hongiston kartano 1000 hehtaarin maillaan. Vuonna 1945 kartanon maita lohkottiin Karjalasta tulleille evakoille.
– Karjalaisella siirtoväellä on ollut suuri merkitys Vaskijärven kehitykselle. Tänne sijoitettiin paljon aktiivisia ihmisiä, ja he olivat tietynlainen piristysruiske kylälle. Myös Högforsin tehtaalla on osuutensa Vaskijärven kehityksessä. Tehdas haki alueelta erityisesti puuta ja hiiltä. Lisäksi täällä tuotettiin maataloustarvikkeita tehtaan työntekijöille.
– Vuosina 1911–67 Vaskijärven kautta kulki Hyvinkään-Karkkilan rata. Aseman tuntumaan nousi jonkin verran omakotiasutusta, ja se olikin Vaskijärvellä vilkasta aikaa. Meno alkoi hiljalleen näivettyä, kun myös tavaraliikenne loppui vuonna 1967. Henkilöliikenne oli päättynyt jo aikaisemmin.
Kylällä oli aikoinaan oma koulu ja kaksi kauppaa, jotka ovat kuitenkin lopettaneet. Vaskijärven yhdistystoiminta oli aktiivista, ja kylien välisiä urheilukilpailuja järjestettiin paljon. Vieläkin urheiluseura Vaskijärven Vastus on toiminnassa.
– Se järjesti esimerkiksi lentopalloilua Vaskijärven työväentalolla. Seura on nykyisin yksityisomistuksessa ja sen toiminta keskittyy pitkälti Karkkilan keskustaan.
Vaskijärvi on houkutteleva kohde kesäasukkaille, joiden myötä kylän asukasmäärä kasvaa kesäisin paljon.
Vaskijärvellä asui jonkin aikaa kirkonrakentaja Martti Tolpo, joka suunnitteli Karkkilan kirkon kellotapulin. Hän muutti myöhemmin pois, kun alueen kirkot oli rakennettu ja korjattu. Vaskijärven tunnetuimpiin asukkaisiin kuului myös taidemaalari Ilmari Huitti, jonka tauluja on esillä parhaillaan Galleria Bremerissä uudessa näyttelyssä.
– Huitti kuvasi tauluissaan mielellään vanhoja asioita, kuten käsityöläisiä sekä rakennuksia. Hänen taulujensa avulla meille on säästynyt paljon tärkeää tietoa ja näkymiä reilun sadan vuoden takaisesta Vaskijärvestä.