Teemu Linnakoski, Petri Marttinen ja Tiina Åberg ihastelevat syksyisen luonnon muuttuvia värejä ja tuoksuja Toivikkeen maastossa. He ovat Karkkilan Latu ry:n aktiiveja, joille Karkkilan seudun polut ja metsätiet ovat tuttuja.

Karkkilan Latu haluaisi tutustuttaa alueen komeat maisemat metsäpolkuineen, jylhine vaaranäkymineen ja ainutlaatuisine koskireitteineen useammallekin kaupunkilaiselle. Ja matkailijalle.

– Karkkilan ympärillä ja ihan kaupunkialueellakin on paljon luontokohteita, joita voisi hyödyntää paljon paremmin, Ladun puheenjohtaja Teemu Linnakoski sanoo.

Hyödyntämisellä hän tarkoittaa sitä, että paikkakuntalaiset löytäisivät ne paremmin ja nauttisivat niistä. Hän näkee ympäristömme myös potentiaalisena valttina yhä kasvavalle luontomatkailulle Suomessa ja laajemminkin maailmalla.

Linnakosken mukaan naapurikunnat ovat kaukana edellä luontonsa käyttämisessä vetonaulana paitsi matkailijoille, myös uusille asukkaille. Esimerkkeinä hän mainitsee Tammelassa sijaitsevat Liesjärven ja Torronsuon luonnonpuistot, Lopen Luutasuon sekä Espoon Nuuksion, jotka houkuttavat vuosi vuodelta enemmän ihmisiä luonnonhelmaan.

Linnakosken, Marttisen ja Åbergin ohi sujahtaa kaksi maastopyöräilijää, jotka huikkaavat tervehdyksensä ja katoavat mutkan taakse.

– Pyöräilijöitä ja patikoijia on varmaankin jo ensi kesänä enemmän, kun polkuja, metsätietä ja latupohjia aletaan merkitä paremmin, Petri Marttinen kertoo.

Hän on Karkkilan Ladun hankevastaava Ykkösakselin suuntaan, jolta Latu haki rahaa Karkkilan ulkoilureittien opastusta varten. Ykkösakseli myönsi avustusta noin 34 000 euroa. Hanke on vielä hyväksytyskierroksella, mutta Marttinen uskoo päästävän töiden alkuun jo tänä vuonna. Ensi kesän aikana ainakin pääreitistöt on tarkoitus saada merkittyä niin, että niille uskaltaa ensikertalainenkin lähteä kulkemaan ilman pelkoa eksymisestä.

Karkkilan kaupunki on hankkinut maankäyttöluvan osalta Toivikkeen alueen maanomistajista, mutta Karkkilan Latu ei ole saanut luvan antaneista maanomistajista informaatiota kaupungilta.

– Tieto jo olemassa olevista maankäyttösopimuksista on tärkeää, jotta hankkeessa ei tehtäisi päällekkäistä työtä kaupungin kanssa, Karkkilan Ladun hallituksen jäsen Tiina Åberg sanoo.

Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle

Metsähallitus on tehnyt laskelmia luontoretkeilyn talousvaikutuksista. Laitoksen mukaan rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden peruspalvelut.

Metsähallitus on laskenut, että keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Kaikkien 40 kansallispuiston kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2018 olivat yhteensä 211,5 milj. euroa ja 2 105 henkilötyövuotta sekä kaikkien viiden retkeilyalueen vastaavasti 12,5 milj. euroa ja 132 henkilötyövuotta.

Vuonna 2018 Nuuksion kansallispuiston käyntimäärä oli 343 700 ja rahankäytön kokonaistulovaikutus paikallistalouteen oli 3,9 miljoonaan euroa.

Karkkilan Ladussa toivotaan, että kaupungin päättäjät näkisivät Karkkilan mahdollisuudet luontomatkailussa.

– Kun sitä kehitetään järkevästi, esimerkiksi rakentamalla merkittyjä reittejä siltoineen, pitkospuineen, laavuineen ja asiallisine tulisijoineen, retkeilijöiden aiheuttama rasitus luonnolle ei kasva liikaa. Lisääntynyt käyttö myös vähentää ilkivallan mahdollisuutta, Teemu Linnakoski arvelee.

 

Luontomatkailussa hyviä mahdollisuuksia

Hotelliyrittäjä Leena Hasselman Tehtaan Hotellilta näkee Karkkilan luontomatkailumahdollisuudet hyvinä.

– Meillä on monenlaista luontotyyppiä hyvin lyhyen matkan päässä kaupungin keskustasta. Kun saamme opasteet kuntoon, meillä on reittejä järvi-, joki-, lampiylänkö- ja suomaisemassa vaikka päiväkävijöille. Lisäksi näen matkailun kannalta isoja mahdollisuuksia meille sellaisissa tuiki tavallisissa asioissa, kuin lumessa ja järven jäällä kävelyssä.

Haselmanin haaveissa on, että Pyhäjärveltä pääsisi jokirantaa pitkin Myllypuistoon kävellen.

– Silloin turisti voisi nauttia myös tehdasmaisemasta ja kulttuuriperinnöstämme.

 

”Lähiluontomatkailu on ympäristöteko”

 

– Karkkilassa on mitä parhaimmat mahdollisuudet luontomatkailuun. Täällä pystyy liikkumaan luonnossa monin tavoin, esimerkiksi meloen, pyöräillen, hiihtäen. Vaihtoehtoja on monia ja osa upeista luontokohteista on aivan kivenheiton päässä keskustasta, kehuu Karkkilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Satu Ahjoniemi.

Hänen mielestään lähiluontomatkailu on ympäristöteko, ja alueen maastoilla on potentiaalia laajempaankin virkistyskäyttöön, esimerkiksi pääkaupungin suunnalta.

– Karkkilan strateginen Kestävä Karkkila -ohjelma tekee osaltaan työtä myös luontomatkailun parantamiseksi. Olemassa olevia alueita tulisi kehittää ja reittejä yhdistää muihin. Tehdä selkeät yhdysreitit Ilvesreitille ja Nuuksioon, Ahjoniemi lisää.

Hänen mielestään yhteistyökumppaneita tulee etsiä myös Karkkilan rajojen ulkopuolelta, ja esimerkiksi Karkkilan kylät voisivat olla aktiivisesti mukana luontoreittien ja -matkailun kehittämisessä. Lisäksi Karkkila tarvitsisi parempaa mainostamista, tiedottamista ja opasteita, jotta ihmiset löytäisivät tänne.

 

Raikas ilma ja vehmas luonto yllättivät

 

Kuukauden päivät Helvarilla tuoteopissa ollut Nikhil Kapila katselee Myllykoskella joen pauhua ja toteaa veden pinnan laskeneen parin viikon takaisesta. Dubaissa asuva insinööri on vallan ihastunut Karkkilan luontoon.

– Kotopuolessa on 45 astetta lämmintä ja paljon hiekka-aavikoita, aivan toista kuin täällä, mies sanoo.

Kapila on ihmeissään raikkaasta ilmasta ja monimuotoisesta luonnosta, jossa metsä saattaa vaihtua äkisti suoksi tai heinikoksi. Niin ikään lukuisat eläimet ja eläinlajit ovat herättäneet hänen huomionsa. Nikhiliä on kuljetettu täällä myös sienimetsiin, ja nyt hän tietää, että syötäviä sieniä on muitakin kuin marketin herkkusienet.

Nikhil Kapila kertoo toivovansa kovasti, että saisi uudestaan komennuksen Karkkilaan.