Lannistumaton ja Luovutetut alueet ovat Niklanderien kirjakuulumisia

Marja Holli

Kesäkuinen matka Islantiin ei sujunut odotusten mukaan. Kirsti Salmi-Niklander sairastui koronaan ja matka pitkittyi. Hannu Niklander palasi Suomeen suunnitellusti, mutta matkatavarat lienevät yhä Kööpenhaminassa. Kirsti pääsi kuitenkin ensimmäiseen konferenssiin kolmeen vuoteen ja useita matkakirjoja kirjoittanut Hannu tekemään havaintoja.
Niklanderien elämää sävyttävät kirjat, onhan Kirsti tutkija ja Hannu kirjailija. Hannun uusin teos ilmestyy elokuussa, mutta Kirstin uutukainen tuli painosta jo toukokuussa. Alkuvuoden aikana on ilmestynyt peräti kolme teosta, joissa Kirsti on mukana toimittajana ja yhtenä kirjoittajista.
Kirsti Salmi-Niklanderin uusin teos on nimeltään Lannistumaton. Se kertoo Matti Kurikan haaveista ja haaksirikoista kolmella mantereella. Teoksessa on mukana seitsemän kirjoittajaa, jotka ovat historian, perinteen ja teatterin tutkijoita. Hankkeen tutkijat pitivät Karkkilassa luentoja vuonna 2017. Lannistumaton on luettavissa verkossa SKS:n verkkosivuilla. – Teos on saanut positiivista palautetta, Kirsti kertoo ilahtuneena. Muut kaksi alkukevään julkaisua ovat englanninkielisiä artikkelikokoelmia. Niistä toisessa on kansikuvana Kirstin ottama kuva juutalaisten joukkosurman muistomerkiltä, joka on Riian lähistöllä.
– Tällaiset tutkimukset ovat aina pitkiä prosesseja. Voisi sanoa, että niissä sitkeys on palkittu, Kirsti Salmi-Niklander sanoo.

Loivaa alamäkeä

Hannu Niklanderin valmistumassa oleva teos on nimeltään Luovutetut alueet. Se on Hannun isän elämäntarinaan perustuvan kirjasarjan kolmas osa. Kirjasarja on saanut nimekseen Loivaa alamäkeä. Ensimmäisenä sarjasta ilmestyi Nuoriherra vuonna 2019 ja toinen Tyhjää toimittamassa vuonna 2020. Ensimmäisessä osassa eletään vuosia 1909-29, toisessa 1929-45 ja tulossa olevassa 1945-50. Kirjat voi lukea myös itsenäisinä teoksina.
Tulevassa kirjassa Weijo on tilanhoitajana Mäntsälässä. On epäselvää, kenelle tila oikein kuuluu, isälle vai pojalle. Maanlunastuslautakunta, jota maanomistajat kutsuvat maananastuslautakunnaksi, lunastaa maita evakoille. Weijo menettää tilan, minkä myötä menevät myös työ ja asunto.
– Tämä on tarina sijaiskärsijästä, siitä miten pannaan vahinko kiertämään, Hannu Niklander määrittelee. Seuraavakin osa on jo suunnitteilla, se olisi Eksynyt opas.
Kirjailijan tahti on kova.
– Nämä ovat viimeiset hetket. Nuorena on aikaa viivytellä, nyt ei enää. Kirjailijaliitossa näki, miten moni ajatteli kirjoittavansa eläkkeellä, mutta harva enää jaksaa ja pystyy, Hannu sanoo. Hän tietää, mistä puhuu. Hän oli 18 vuotta Kirjailijaliitossa luottamustehtävissä, niistä 12 vuotta varapuheenjohtajana. Nyt hän on jättänyt tehtävät keski-ikäisille, mutta matkustaa vielä syyskuussa Osloon kokoukseen. Hannu Niklander on nykyään Kirjailijaliiton kunniajäsen. Hän on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 1999.
Hannu Niklanderilta ilmestyi vuonna 2021 matkakirja Uudesta maailmasta. Kirjan esseissä liikutaan Kanadan, Yhdysvaltojen ja Karibianmeren saarten kulttuurihistorian ja elämän parissa. Matkoillaan hän käy myös paikoissa, joissa hänen oma isänsä kävi 90 vuotta aikaisemmin. Suku on mukana muutenkin tuotannossa, sillä Loivaa alamäkeä -sarjassa on kansissa isoäiti Emmy Niklanderin maalauksia.
Hän on kirjoittanut useita matkakirjoja, mutta kirjallisuuden moniottelijana hän on julkaissut näiden ja romaanien lisäksi novelli-, essee- ja runokokoelmia.

Opetusta pehmoleluille

Koronavuodet muuttivat työntekoa myös Niklandereilla. Kirsti työskentelee folkloristiikan yliopiston lehtorina ja dosenttina ja jatkoi opetusta etänä. Studio oli viritetty silityslaudan päälle ja oppilaiksi istutettu pari pehmolelua. Näin oli helpompi kuvitella kuulijoita kuin kuvaruudun alareunan mustista palleroista. Hänellä on opiskelijoita, jotka ovat olleet mukana jo kaksi vuotta, mutta edelleenkään hän ei ole varma kaikkien ulkonäöstä, vaikka lähiopetus on taas käynnistynyt.
Kirsti Salmi-Nikladerilla on Koneen säätiön hankeapuraha, jolla hän tutkii kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa T-Bone Slimiä eli Matti Valentinpoika Huhtaa, vuonna 1882 syntynyttä amerikansuomalaista runoilijaa, laulajaa ja kolumnistia, joka kirjoitti englanniksi. Huhdan sukulainen, yhdysvaltalainen muusikko John Westmoreland konsertoi Karkkilassa viime kesänä. Myös Westmorelandin T-Bone Slimin sanoitukseen perustuva musiikkivideo ”Harvest Land” kuvattiin Karkkilassa.

35 vuotta Fagerkullassa

Niklanderit muuttivat Fagerkullaan talon puolikkaaseen Vihdin Oalammelta joulukuun alussa 1986. Sittemmin he hankkivat omistukseensa koko talon. Menneinä vuosina perhe kasvoi, lapset itsenäistyivät ja muuttivat omilleen. Perheessä on aina ollut mäyräkoiria, nykyinen Max on ensimmäinen poikakoira.
Niklanderit ovat viihtyneet hyvin Karkkilassa. Koronavuosina niin tiukasti, ettei Hannukaan käynyt Helsingissä kahteen vuoteen. Vähissä olivat tuolloin Kirstinkin käynnit, kun kokoukset ja opetus siirtyivät zoomiin. Etätyökulttuurista zoom-kokoukset varmasti jäävätkin käyttöön.
– Täältä oli aikaisemmin hyvät yhteydet eri suuntiin, nykyisin ei juuri pääse Riihimäkeen tai Lohjalle. Myös yhteydet Helsingin suuntaan ovat huonontuneet merkittävästi. Karkkilan kasvun ja uusien asukkaiden saamisen edellytys on, että liikenneyhteydet saadaan jälleen toimiviksi, Niklanderit toteavat yhdessä.

Lannistumaton: https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1481/

Harvest Land: Youtube-videon linkki https://www.youtube.com/watch?v=pEhulWy-Wh4