Näin sanoin: Paikoillanne, valmiina – töihin mars
Markku Korhonen
Sunnuntaina äänestettiin Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa, joissa suomalaiset (helsinkiläisiä lukuun ottamatta) pääsivät valitsemaan edustajansa perustettavien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin.
Länsi-Uudellamaalla aluevaltuustoon valittiin 79 edustajaa, yhtenä heistä Karkkilasta vasemmiston listalta Heli Ahjoniemi. Hän sai terveydenhuollon ammattilaisena upean kannatuksen sekä kotikuntalaisilta että laajemminkin. Vaikka valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta, tuskinpa Heli kotikaupunkilaisiaan unohtaa, niin vahvasti hänen sydämensä sykkii Karkkilalle.
Olen päässyt kaupunginhallituksen puheenjohtajana seuraamaan hyvinvointialueemme perustamisen aloittamisen valmistelun suunnittelua poliittisen seurantaryhmän jäsenenä. Länsi-Uudellamaalla väliaikainen valmistelutoimielin – VATE aloitti työnsä elokuussa 2021. VATE:n toimikausi päättyy maaliskuun alussa, jolloin aluevaltuutetut aloittavat työnsä. Aluevaltuuston työ alkaa järjestäytymisensä jälkeen luottamushenkilötoimielinten – eli aluehallituksen ja sen alaisten lautakuntien ja jaostojen valinnalla. Tämä työ on arvatenkin jo alkanut kulisseissa puolueiden piirijärjestöjen johtamana. Luottamustehtävissä riittääkin neuvoteltavaa, sillä Länsi-Uudellamaalla on valtuustopaikat mukaan lukien kaavailujen mukaan 346 luottamustehtävää.
Länsi-Uudenmaan VATE tiedotti tammikuun puolivälissä, että valmisteluun varattu kassa alkaa olla tyhjä ja kassakriisi on ovella. Ongelma koskettaa erityisesti tietojärjestelmien hankintaa, sillä siihen tarvittavasta rahasta hyvinvointialueelta puuttuu 80%. Eli neljä euroa viidestä on jäänyt saamatta. Sosiaali- ja terveysministeriö reagoi asiaan nopeasti toteamalla, että asia kyllä järjestyy, tuli vaan vähän yllättäen. Valtakunnan tasolla kyse on 724 miljoonan euron yllätyksestä. Asia vaatii valtioneuvoston päätöksiä, sillä hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtion kassasta.
Vuodesta 2023 alkaen kuntalaisilta kerättävistä veroeuroista noin 60% – eli kuusikymppiä jokaisesta satasesta – lähetetään hyvinvointialueille hallinnon rakentamiseen, tietojärjestelmähankintoihin sekä tietysti siihen palvelutuotantoon. Tämä tunnetaan vaalikampanjointikielessä termillä ”leveämmät hartiat”. Länsi-Uudenmaan rahoituksesta leikataan tasauksena lisäksi noin 100 miljoonaa euroa, joten yhtälö on lievästi sanottuna haastava.
Oman hyvinvointialueemme toiminnan käynnistämiselle tuo lisähaasteen se, ettei meillä ole tällä hetkellä toimivaa sairaanhoitopiiriä, jonka varaan uusi palvelurakenne voitaisiin pystyttää. Keski-Uudellamaalla esimerkiksi toimii KEUSOTE ja Pirkanmaalla paikallinen Sairaanhoitopiiri sekä yliopistollinen sairaala. Tätä kaikkea aletaan siis rakentaa aluevaltuuston päätöksin maaliskuun alusta, ja valmista pitäisi olla vuoden vaihteessa. On oletettavaa, ja tietojärjestelmähankkeiden viivästymisen vuoksi myös todennäköistä, että siirtymäaikaa tarvitaan. Muutoin tilanne on kestämätön palveluiden arjessa työtään tekeville ja tietysti palveluiden käyttäjille. Heidän kannaltaan tavoitellaan sitä, ettei muutosta edes huomattaisi. Pelastuslaitoksen osalta ei ole tulipalokiire, sillä oma alueellinen pelastuslaitoksemme on toiminut järkevässä kokoonpanossa jo vuosia. Pelastajavaje toki pistänee asiasta vastaavan lautakunnan miettimään ratkaisuja pää punaisena.
”On hienoa, että tämä muutos lopulta saadaan maaliin.” totesi eräs valtakunnan tason poliitikko vaalien alla tilanteesta. Asioiden toimeenpanoon työelämässä tottuneen arkirealistin silmin tilanne näyttää kyllä siltä, että hyvinvointialueiden maratonkisoissa vasta kiristellään lenkkareiden nauhoja lähtövaatteen tuntumassa. Onhan toki toiminnan käynnistämisen arvioitu maksavan 470–750 miljoonaa euroa vuodessa, vuoteen 2035 saakka. Sitten kuulemma alkaa tulla niitä säästöjä.
