On Seija Tikkanen. On myös Mummu, Serafiina, Amalia ja moni muu.
Vuosi taisi olla 2009. Fagerkullan näyttämöllä esitettiin Kiusaajien katkismus -näytelmää. Se oli ensi kosketukseni täkäläiseen teatterikulttuuriin, istuin katsomossa. Hassunhauskaa farssia olisi voinut arvioida puskateatteriasteikollakin, mutta yhtä kaikki, oli kesä ja oli kesäteatteri.
Näyttelijäkaartista erottui nopeasti muutama henkilö, joita luulin vieraileviksi ammattinäyttelijöiksi. Yksi heistä oli pitkänhuiskea vaalea nainen. Käsiohjelma kertoi, että Amaliaa esitti Seija Tikkanen. Never heard.
Ei ollut Seija ammattilainen, ainakaan teatterialalla. Vuosien mittaan kuitenkin huomasi, että hän oli Karkkilan Työväen Näyttämön kantavia voimia. Persoona. Komedienne. Laatuleima kesänäytelmän kyljessä.
Seija Tikkasen harrastenäyttelijän ura oli alkanut pari vuotta aikaisemmin Niskavuoren naisten Serafiinana.
– Serafiina imaisi minut näyttämölle, Seija Tikkanen kertoo nyt 14 vuotta myöhemmin.
Seuraavana vuonna oli vuorossa KTN:n suurponnistus, Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Tikkasen kyvyt oli huomattu, ja hän sai esittää Isergilia. Seijan läpilyönti oli tapahtunut.
Tämän jälkeen Seija Tikkasen nimi on löytynyt takuuvarmasti KTN:n käsiohjelmista, niiden ensimmäisiltä riveiltä. Seurasi monta kesää ja monta näytelmää, joissa Seijalla oli itseoikeutetusti yksi päärooleista.
Kilpirauhanen ottaa roolia
Vuonna 2016 Tikkasen näyttelemiseen tuli stoppi. Koko elämä pysähtyi. Esiin astui kilpirauhanen, jonka oireilu vei hänet yli viikoksi sairaalaan teho-osastolle. Rauhanen poistettiin, Seija jäi henkiin.
Toimenpide vaikutti Tikkasen ääneen niin paljon, että näytteleminen ja varsinkin laulaminen oli pakko jättää pariksi vuodeksi. 2018 Seija Tikkanen nousi jälleen lavalle, Kauniin Veeran kapakanpitäjänä.
Seijaa ei näkynyt tämän kesän Kulkurinvalssissa. Näyttämöllä siis. Sen sijaan hän katsoi näytelmän useampaankin kertaan yleisön joukossa. Hän sanoo kuvitelleensa itsensä moniin Kulkurinvalssin rooleihin ja miettineensä, miten itse olisi ne tehnyt.
Vetääkö veri siis näyttämölle?
– Täytyy myöntää, että on jo ikävä teatterin yhteisöä ja yhteishenkeä, Seija Tikkanen sanoo. Saman tien hän väittää olevansa koko näyttelijäporukan suurin jännittäjä, siihen hetkeen asti, kun on vuoro astua näyttämölle. Siinä kohtaa Seija Tikkasta ei enää ole olemassa, on vain Serafiina, Isergil, Amalia…
Hän kertoo uppoutuvansa niin syvälle rooliinsa, ettei tunne enää minkäänlaista jännitystä.
39 vuotta lasten kanssa
Kesänäytelmän valmistaminen on pitkä projekti. Nyt Tikkasella olisi siihen aikaa. Hän nimittäin jäi syyskuun alussa eläkkeelle. Seija teki pitkän päivätyön – 39 vuotta – lastenhoitajana Karkkilan kaupungin päiväkodeissa, hän työskenteli niissä kaikissa.
Seija Tikkanen kertoo toteuttaneensa myös työssään itseään vähän kuin teatterilavalla. Ei niin, että hän olisi ”vetänyt roolia” lasten tai työtovereiden edessä, vaan uppoutuneensa päiväkodeissakin niiden maailmaan.
– Lasten kanssa jokainen päivä on erilainen ja milloin tahansa saattaa koittaa hetki tai tilanne, joka pitää pystyä selvittämään sekunnissa, improvisoimaan siinä samassa, Seija Tikkanen sanoo.
Seija on äiti kahdelle lapselle, jotka hän on saanut miehensä Raimo Tikkasen kanssa. Heillä on viisi lastenlasta, joista nuorimmainen, kaksivuotias Viima-tyttö, on viimeksi valloittanut Mummun sydämen.
– Käymme Viiman kanssa taaperotanssissa kerran viikossa, hän sanoo ylpeyttä ja iloa äänessään.
Miten Seija Tikkanen aikoo viettää eläkepäiviään, alkaako teatterin ohella kenties takavuosien lentopalloharrastus? Seijahan pelasi vuosia Karkkilan Urheilijoiden naisjoukkueessa.
– Kyllä se laji jätetään nuoremmille. Löydettiin Raimon kanssa vähän rauhallisempi, mutta takuulla yhtä mielenkiintoinen ja haastava laji, mölkky. Sitä heitellään perheen kesken ja viikoittain myös muutamien hauskojen tyyppien kanssa, Seija Tikkanen hymyilee.
”Seija näyttelee vaikka kokonaisen kunnan”
– Näyttele nyt sitten mulle vaikka toi Nummi-Pusulan entinen kunta, heitin kerran Seijalle, ja hänhän improvisoi homman niin, että olin tukehtua nauruun, kertoo KTN:n puheenjohtaja ja monen näytelmän ohjannut Mika Nikander.
Nikander sanoo, että Seijan kanssa on ollut aina inspiroivaa tehdä teatteria, kuten näytellä esimerkiksi näytelmissä Talkootanssit, Rosvo-Roope ja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen.
– Seijalla on luontainen rytmitaju erityisesti komiikan tekemiseen, vaikka hän itse usein muuta väittää! Komiikassa tarvitaan nimenomaan rytmitajua, mutta myös syvää ihmistuntemusta, Nikander jatkaa.
Koomisista rooleista Mika Nikander nostaa esille Niskavuoren naisten Serafiinan, Kiusaajien Katkismuksen Amalian ja Talkootanssien pappilan Kirstin.
– Yhtä ehjän tulkitsijan Seijasta ovat myös saaneet Mustalaisleirin dramaattinen Isergil, Prinsessa Ruususen pelottava Tuonetar ja Juhan Shemeikan ylväs karjalaisäiti. Seija ottaa näytelmän ja roolin tekemisen joskus niin tosissaan, että sivullista saattaisi pelottaa. Sellainen ei ole harrastajanäyttelijöille aina niin ominaista. Nikander arvioi, että Seija on työryhmässä usein katalysaattori monenlaisille tunteille, ja on ratkaissut eteen tulevia ongelmia jo pelkästään läsnäolollaan.
– On vaan muistettava, että otsatukkaan ei kosketa!
