Parasta pihanlaitossa on tekeminen
– Kirsi Eskelisen piha muuttuu joka kesä

Milla Malmberg

Kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät saavat karkkilalaisen Kirsi Eskelisen siirtymään pihalle. – Kukkapenkeissä möyriminen alkaa heti, kun säät sen sallivat, Kirsi hymyilee. Pihan laittaminen on paitsi rakas harrastus, myös yksi Kirsin lukuisista ammateista. Puutarhurin ammatti on kuitenkin ainakin toistaiseksi vaihtunut muuhun työhön. Tällä hetkellä Kirsi on kuitenkin opintovapaalla lastenhoitajan työstä päiväkoti Vilperissä ja opiskelee sisustus- ja tekstiilimuotoilua Lapin yliopistossa.  – Kausiluonteisesti työllistyvällä puutarhurilla oli välillä tosi pitkät ja hiljaiset talvet, Kirsi pohtii.

Muuntuva piha

Fagerkullassa 17 vuotta asunut Kirsi Eskelinen viettää mielellään aikaansa pihalla. Juuri tässä elämänvaiheessa ajatus kerrostaloasumisesta tuntuisi mahdottomalta, mutta kokemusta siitäkin on. Tällä hetkellä piha on kuitenkin parasta ajanvietettä, terapeuttista tekemistä ja hyvä syy ulkoilla.  – Joka vuosi keksin pihaan jotain uutta. Joskus ideat syntyvät talven aikana, mutta välillä ne muotoutuvat kesällä tekemisen myötä. Yksi asia johtaa toiseen ja päivän tunnit loppuvat helposti kesken.
Kukkapenkkien paikat pysyvät paikoillaan, mutta itse kasvit vaihtavat paikkaa. Tiettyjä kasveja on siirretty jo moneenkin otteeseen. Ja koska kukkia tulee usein istutettua liiankin tiheästi, riittää harvennustyötä joka vuosi.  – Tykkään sekoittaa erilaisia kasveja ja samassa penkissä voi hyvin olla luonnonkasveja ja perennoja vierekkäin. Tänä vuonna suunnitelmissa on ainakin kasvilavojen uusiminen. Ja ehkä jonkinlainen pergolatyyppinen rakennelmakin sopisi pihaan. Kesä näyttää, minkälaiseksi piha muotoutuu.
 

Innostus siirtyy sukupolvelta toiselle

Vaikka pihanlaitto on pääsääntöisesti Kirsin hommia, riittää töitä myös muulle perheelle. – Kivi- ja puurakennelmat suunnittelemme yhdessä mieheni Jannen kanssa, Kirsi kertoo. Kasvi-innostus on siirtynyt jossain määrin myös Aurora-tyttärelle, jonka kodista löytyy huonekasveja ja yrttejä.  – Olen tainnut itsekin periä tämän äidiltäni, Kirsi miettii ja kuvailee lapsuudenkotinsa isoa pihaa Etelä-Pohjanmaalla. Parasta pihan laittamisessa on tekeminen ja kasvien hoitaminen itsessään. Työnsä jäljen näkeminen on innostavaa, eikä pieni sadekaan haittaa ulkona oloa. Illat kuluvat nopeasti, eikä ajankulua huomaakaan innostuessaan työstä.  – Viime vuosina olen opetellut myös istumaan ja katselemaan pihaa. Kasvit ja kukat tuovat energiaa.

Suosikkikasveja on paljon

Kirsi kokeilee mielellään, miten erilaiset kasvit menestyvät Suomen kesäoloissa. Kasvihuoneessa on kasvatettu esimerkiksi yrttejä, tomaattia, munakoisoa ja chiliä. Kasveja ja ideoita vaihdetaan paljon naapurien kanssa ja muun muassa viimekesäiset chilitkin siirtyivät naapurin pihalta Kirsin pihaan. Varsinaista suosikkikasvia tai -kukkaa on vaikeaa nimetä, suosikkeja kun on paljon. – No ainakin katsura, ruusut, laventeli, ritarinkannus, salvia ja pioni. Ja viime kesänä istutin magnolian. Suurin osa pihalla kasvavista kukista on perennoja, ja kesäkukkia Kirsi istuttaa vain harvoin. – Perennat ovat hyviä tällaiselle laiskalle puutarhurille, sillä kukat nousevat itsestään joka vuosi, Kirsi hymyilee. Laiskuus ei kuitenkaan ole ensimmäinen termi, jolla katsoja pihaa kuvailisi. Katse hakeutuu yksityiskohdasta toiseen ja kesän aurinkoa malttaa tuskin odottaa.