Pitkälänkoskeen kuusi rekallista kutusoraa taimenille ja harjuksille
– Tähän sitä kutusoraa lasketaan, totesi Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:stä.
Kaivinkone ja traktori jylisivät Karkkilassa Pitkälänkosken alisella koskiosuudella maanantaina ja tiistaina. Käynnissä oli Karjaanjoen pohjan kunnostus sopivaksi lohikalojen kutemiselle ja poikasten selviytymiselle heti kuoriutumisen jälkeen.
Joen pohjaan kaivettiin syvempiä poteroita isompien kalojen oleilupaikoiksi ja levitettiin kutusoraa – puolen nyrkin kokoisia kivennupuloita – joen virtapaikkoihin. Soraa kuljetettiin Lohjalta kaikkiaan kuusi yhdistelmärekallista, eli 150–200 kuutiota.
– Kunnostus on jatkoa vuonna 2017 tehdylle työlle, jolloin kosken yläpuolista osaa valmisteltiin sopivaksi lohikalojen kutemiselle, kertoi Markus Penttinen Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:stä.
Virhon toteuttaman Pitkälänkosken kunnostamisen päärahoittaja on EKOenergia ja sen valmisteluun on käytetty merkittävästi talkootyötä. ELY-keskuksen edellyttämään kosken simpukkaselvitykseen saatiin apua Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:stä sekä EU-Leader-hankkeesta.
Ei pelkästään kalastuksen ehdoilla
Nyt kunnostettava noin 300 metrin pätkä ulottuu Pitkälänkosken laavulta vedenpuhdistamolle. Työn päätyttyä kutemista varten valmista jokipohjaa on noin kilometrin matkalla.
Penttinen korosti, ettei Virho kunnosta jokia ja koskia pelkästään kalamiesten ehdoilla.
– Tarkoitus on toki tehdä Pitkälänkoskesta entistä parempi kalapaikka, mutta myös kaikille viihtyisämpi vierailukohde ja vahvistaa samalla seudun luontoarvoja.
On olemassa pelko kosken päätymisestä liian vilkkaan kalastuksen kohteeksi, ovathan kalaisat lohikosket eteläisessä Suomessa harvassa. Huoli voi olla aiheellinen, sillä kalastusharrastus ja muun muassa kalastonhoitomaksujen (kalastuslupien) myynti on lisääntynyt tänä vuonna hurjasti.
– Osakaskunta pystyy kyllä säätelemään kävijöiden ja lupien määrää tarvittaessa nopeastikin, kertoi Pasi Åman, joka on Nyhkälä–Järvenpää–Vattola–Tuorila-osakaskuntien yhteishallinnon puheenjohtaja ja yksi Karjaanjoen vesistön talousalueen 21:stä kalastuksenvalvojasta.
Kosken kunnostushanke on valmisteltu kosken omistavan Karkkilan osakaskuntien sekä kaupungin kanssa. Kaupunki on lisäksi tehnyt kunnostusta varten alueelle uusia kulkureittejä, joilla työkoneet voivat kulkea.
– Karkkila on yksi myötämielisimmin kunnostuksiin suhtautuneista kunnista, Markus Penttinen kiitteli.
Kutusoraikko tuottanut jo harjuksen ja taimenen poikasia
Pitkälänkosken operaatio täydentää muita koski- ja purokunnostushankkeita Karjaanjoen vesistössä. Viime vuonna kunnostettiin Maijalankoski sekä osa kaupungin keskustan Myllykoskea. Tänä vuonna valmistui jo yksi koskikohde Nuijajoella.
– Maijalankoskesta löydettiin tämän vuoden alkukesästä taimenen ja harjuksen poikasia, jotka olivat kunnostuksen jälkeisen kudun tuloksia, Markus Penttinen iloitsi.
Pitkälän- ja Maijalankoskista on vapaa vaellusyhteys Karjaanjoen vesistön suurjärviin Hiidenveteen ja Lohjanjärveen. Jälkimmäisestä mereen laskevaan Mustionjokeen tarvitaan kahden jo avatun kalatien lisäksi kaksi uutta, jolloin vaellusyhteys Suomenlahdesta ulottuu Karkkilaan asti. Pitkälän- ja Maijalankoskien kunnostaminen liittyy näin myös tulevan meriyhteyden valmisteluun. Åminneforsiin asennettu kalalaskuri kirjasi kesäkuussa yli 500 vaelluskalaa. Niiden joukossa nähtiin kohti Karkkilaa uiva 105-senttinen lohikala.
Virtavesien hoitoyhdistyksellä on tavoite kunnostaa tulevina vuosina myös Karkkilan ja Hiidenveden välisiä sivupuroja, joihin lohikalat uivat kutemaan ja joissa pienet kalanpoikaset kasvavat turvassa. Alueella toimii vahvasti myös Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry.
