Savesta rakennetaan ja remontoidaan taloja – Atso Akkanen opiskelee savirakentajaksi
Viime vuosina on käyty kiivasta keskustelua rakentamisesta ja sen laadusta. Sisäilmaongelmat ovat nousseet esille jopa aivan uusissa rakennuksissa. Niin ikään on kannettu huolta rakentamisen aiheuttamasta kuormasta ympäristölle, muun muassa lisääntyvän betonin kulutuksen takia.
Savirakentaminen on ainakin toistaiseksi marginaalinen tapa rakentaa ja remontoida rakennuksia. Siinä sementti pyritään korvaamaan mahdollisimman paljon savella ja luonnonkuiduilla, kuten oljilla tai puuhakkeella, joista sekoitetaan veden ja hiekan avulla betonin kaltainen rakennus- tai korjausmassa.
Suomessa on arviolta toista sataa savesta rakennettua taloa. Tiedossa ei ole kuinka paljon sisärakenteita on korvattu tai päällystetty savella, mutta monien arvioiden mukaan savirakentaminen yleistyy jatkossa myös Suomessa. Useissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Virossa tällä rakennusmuodolla on pitkät ja katkeamattomat perinteet. Saven ominaisuuksia kehutaan, sillä se säätelee esimerkiksi kosteutta, hengittää ja muodostaa eristeen lisäksi palosuojan.
Materiaalit löytyvät läheltä
Karkkilalainen Atso Akkanen innostui savirakentamisesta ja aloitti keväällä puolitoista vuotta kestävän savirakentamisen opiskelun Mynämäellä. Siellä on tehty savesta, hiekasta ja kasvikuiduista laastia, joilla on rapattu ulko- ja sisäseiniä sekä tehty lattioita.
Massiivisavitekniikoilla opetellaan rakentamaan kantavia seiniä ja liukuvalutekniikoilla lämpöä eristäviä ulkoseiniä.
Akkanen tekee parhaillaan koulutukseen liittyvää näyttötyötä lapsuudenkodissaan. Hän on rapannut kellarikäytävän seinän seoksella, jossa on viereisen lammikon pohjasta kaivettua savea, hiekkaa, purkutalon hirsiseinien välistä löytynyttä eristesammalta, osmankäämin kuituja ja paria ”salaista” ainesosaa sekä tietenkin vettä.
Aineksista sekoitettu massa muistuttaa ihan tavallista rappauslaastia ja näyttää levittyvän helposti vanhan valetun betoniseinän pintaan lastan avulla.
– Tässä on vasta pohjarappaus, johon käytin suurien pintakohoamaerojen takia karkeampaa massaa. Seuraava kerros tulee hienommasta materiaalista, ja kolmanteen kerrokseen sekoitan olkia, joiden avulla yritän taiteilla seinään jonkinmoisen värillisen reliefin, Atso Akkanen kaavailee.
Valmis kuivunut pinta olisi myös hiottavissa normaaliin tapaan.
Akkanen löytää laastin ainekset pitkälti aivan lähialueilta. Joitakin erityisen hienoja hiekkalaatuja hän on ostanut kaupasta. Hän sekoittaa laastin sukutilan navettarakennuksessa, jonka varalle hänellä on jo jatkosuunnitelmia.
– Aikeissa on rakentaa tänne koulutus- tai kulttuurikeskus, jossa voisi pitää erilaisia, myös savirakentamiseen, liittyviä kursseja. Remontoinnissa ja uudisrakentamisessa käytän koulussa opittuja tekniikoita.
Atso Akkanen uskoo savirakentamisen tulevaisuuteen.
– Tehdäänhän sen avulla terveellisiä, myrkyttömiä ja päästöttömiä ratkaisuja.
Atso Akkasen opiskelua ja saviaiheisia töitä voi seurata instagramissa käyttäjänimellä #savishamaani.
