Sielun ja ruumiin ravintoa Karjaanjoella

Joesta löytyi melkein itse ruumiskin.

Nahkion sillan ja Tehtaanpuiston välisellä alueella vietettiin Uusimaa-viikon Ympäristöviisas Uusimaa -tapahtumaa. Luontoystävällisen alkuillan järjestivät Karkkilan museo, kirjasto, Karkkilan Kotiseutuyhdistys, Karkkilan Luonnonsuojeluyhdistys, Virtavesiyhdistys, Karkkilan Latu, Karkkilan Raudanreippaat, Kipinä ryhmä, MLL Karkkilan yhdistys, Onnenseppä, LC-Karkkila ja Kaupunkilehti Karkkilalainen. Ihmisiä liikkui turhan harvakseltaan Karjaanjoen ulkoilureitillä, vaikka maanantaina oli varsin mainio ulkoilusää ja vaikka joen varrelle oli järjestetty monipuolista aktiviteettia.

Rantatien varrelta löytyi monenlaista ohjelmaa. Virtavesiyhdistys kertoi joella vuosien aikana tehdyistä lukuisista kunnostustöistä, joilla tähdätään lohikalojen menestymiseen ja lisääntymiseen Karjaanjoessa. Työt jatkuvat tänä kesänä.
Lintuyhdistys Aplan Kari Degerstedt opasti kulkijoita lintujen maailmaan, jossa siinäkin oli sillä kertaa melko hiljaista. Jonkin verran ääntä irtosi Karkkilan Ladun talkooväestä, joka kunnosti luontopolun pohjaa talven jäljiltä.
Kulttuuria edusti varjoteatteriesitys Äitini on piikkisika, joka tempaisi nuorimmat mukaansa karkkilalaisen Sini Peltolan käsissä. Bremerin museon myllyrakennus muuntui kätevästi teatteriksi.

Museo oli avannut myös masuunin kulkijoiden ihmeteltäväksi. Illan muffini-, mokkapala- ja makkaratarjonnasta vastasivat Karkkilan Raudanreippaiden reippaat partiolaiset, jotka keräävät varoja ulkomaanmatkaansa varten.
Tapahtumaan saatiin myös jännitystä. Joku huomasi joen vastarannan vedessä vatsallaan kelluvan ihmishahmoa muistuttavan olennon. Tyypillä oli yllään toppatakki ja se oli takertunut rannan risuihin. Hahmo paljastui sittenkin ihmisen kokoiseksi nukeksi, jonka arveltiin ajautuneen alavirtaan talven elokuvausten jäljiltä.