Slaavilaiset vaikutteet kuuluvat suomalaisessa musiikissa

Miestenpiirin vieraana oli musiikkineuvos Seppo Hovi.

Venäläinen kulttuuri on vaikuttanut Suomeen monin tavoin, joista yhdestä kuultiin Karkkilan seurakunnan Miestenpiirin tammikuun kokoontumisessa. Suomalaisen populaarimusiikin kehitystä avasi musiikkineuvos, kapellimestari Seppo Hovi, joka keräsi salin täyteen kuulijoita.
– Suomalainen populaarimusiikki perustuu paljolti venäläiseen perinteeseen, vaikka vaikutteita on tullut muualtakin. Kehitykseen ovat vaikuttaneet vahvasti myös käymämme sodat. Vaikka kansat taistelivat toisiaan vastaan, kulttuurin tasolla naapurilta omaksuttiin asioita. Jos talvi- ja jatkosota ei olisi koskaan syttynyt, voisi suomalaisessa musiikissa olla Ruotsin tapaan huomattavasti enemmän läntisiä vaikutteita, Hovi arveli.
Hänen mielestään eräänlaisena suomalaisen iskelmän lähtölaukauksena voi pitää Georg Malmstenin vuonna 1929 levyttämää kappaletta Särkynyt onni.
– Sinä vuonna Suomessa myytiin 1,2 miljoonaa levyä, mikä oli nelimiljoonaiselle kansallemme aikamoinen määrä. Seuraavan kerran tällaisiin lukuihin päästiin vasta 1960- ja 70-luvun taitteessa, ja 1980-luvulla levyjä myytiin jo kymmenen miljoonaa kappaletta.
1930-luvulla showbisneksen johtotähtenä Suomessa oli tanssimusiikkia soittanut orkesteri Dallapé, jonka riveissä nähtiin monia musiikkihistoriamme merkkihenkilöitä.
Suomalaiselle populaarimusiikille tunnusomainen mollivoittoisuus on itäistä perua. Kappaleisiin on toisinaan yritetty hakea myös läntistä, iloisempaa rytmiä. Melody Maker -lehden vuonna 1938–39 järjestämän jazz-sävellyskilpailun voitti yllättäen suomalaisen Toivo Kärjen kappale Things Happen That Way. Kärki halusi kokeilla sitten siipiensä kantavuutta Yhdysvalloissa.
– Laivalippu Amerikkaan vaihtui kuitenkin litteraksi Kannaksen rintamalle. Siellä Kärki ymmärsi, että suomalaisiin vetoaa mollivoittoisempi tyyli. Läntisestä musiikista otettiin mukaan kuitenkin rakenteita, jotka toivat uudenlaista monipuolisuutta suomalaiseen musiikkiin.
Sotavuodet iskivät suomalaiseen musiikkielämään, ja talvisodan aikaan musiikki hieman hiipui. Sen merkitys ymmärrettiin kuitenkin pian, ja jatkosodan aikana viihdettä käytettiin yleisesti hengen nostattajana. Sotien aikana ja sen jälkeen suomalaisen musiikin lippua kantoivat Kärjen lisäksi erityisesti Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara. Ajalta on jäänyt elämään muun muassa Sillanpään marssilaulu, jolla onkin oma tarinansa.
– Kirjailija Frans Emil Sillanpää kuuli sotilasjoukon laulavan laulua ”Minä Matti olen tästä maailmasta”. Hän ihmetteli, miksi sotilaat lauloivat sellaista rallatusta, eivätkä jotain paremmin aikaan ja sotilashenkeen sopivaa laulua. Hän kirjoittikin samaan säveleen oman marssilaulunsa tekstin.
Seppo Hovilla riittää vientiä edelleen.
– Keikkoja on riittänyt paljon, kun koronarajoitukset on purettu. Tällaisilla kokoontumisilla onkin tärkeä merkitys osallistujille.

Miestenpiiri myös naisille?

Viime aikoina on herännyt keskustelua, pitäisikö vuonna 1992 aloittaneen Miestenpiirin kokoukset avata myös naisille. Hovi lähestyi asiaa demokratian kautta.
– Erilaiset yhdistykset ja yhteisöt ovat tärkeä osa demokraattista kulttuuriamme. Niitä voi perustaa joko kaikille tai vain miehille tai naisille, ja mielestäni se on vapautta.
Hovi sivusi myös nykymusiikkia, jossa hän näkee kehitystä negatiiviseen suuntaan.
– Melodialla ja soittimilla ei ole nykyään enää niin paljon merkitystä. Musiikkia tehdään paljon tietokoneella pienistä paloista kooten halvalla, nopeaa kaupallista menestystä painottaen. Suomalainen musiikkiopetus on maailmanmitassakin todella laadukasta, mutta missä nämä osaajat pääsevät esittelemään taitojaan? Toki taustalla on myös se, että musiikin tekeminen on ylipäätään muuttunut. Levy-yhtiöillä ja -kaupoilla on tiukkaa, kun musiikkia on netissä ilmaiseksi saatavilla niin paljon kuin ehtii kuunnella.