Suomen historia ja sarjakuvat lähellä sydäntä
Janne Viitalalla ei ole pitkä matka työpaikaltaan Tehtaan Hotellin terassille, Tammen alle. Museoamanuenssi Viitalan työhuone on viereisen Suomen valimomuseon alakerrassa.
Hotellin baarimestari Juha Dunder suosittelee Hotellibaarin drinkkilistalta cocktailiksi kehittämäänsä Pineapple Bremeriä. Se sopii, sillä drinkillehän tänne tultiin. Cocktail on alkoholiton, mutta se on saatavilla myös vodkalla terästettynä.
Janne Viitala käyttää alkoholia maltillisesti, ja kuuluu täkäläiseen viskikerhoon muutaman laatuviskin ystävän kanssa.
Pineapple Bremer on miehen mielestä pirteä ja raikas kesäjuoma, joskin hänen makuunsa hieman liian makea.
– Maku kyllä muuttuu hivenen, jahka drinkin jäät sulavat, Juha Dunder lohduttaa.
Toivetyö löytyi Karkkilasta
Viime kuussa 50 vuotta täyttänyt Viitala saapui perheineen Karkkilaan vuonna 2003 saatuaan amanuenssipaikan museosta. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä. Hänen puheestaan erottaa vivahteita Tampereen suunnalta, mutta siinä vilahtelevat myös Pohjanmaan leveät sanat.
– Olen asunut monilla paikkakunnilla, mutta tunnen itseni ehkä eniten kauhavalaiseksi, kymmenen vuotta Tampereellakin viettänyt Viitala pohtii.
Museoamanuenssin työpäivät ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Viitalan tutkijaluonne kokee suurta riemua, jos hän onnistuu selvittämään jonkin vanhan esineen historian tai löytämään nimet valokuvan henkilöille. Museo julkaisee varsin runsaasti historiaan liittyviä kirjoja ja muita julkaisuja, ja ne työllistävät Viitalaa ja museonjohtaja Tommi Kuutsaa aina, kun aikaa niille muilta töiltä jää. Näyttelyiden rakentaminen Galleria Bremeriin sekä museo-opastuskierrokset tuovat työhön niin ikään paljon vaihtelua.
Kirjahyllyssä melkein kaikki Tex Willerit
Janne Viitala tiedetään sarjakuvien ja erityisesti Tex Willerin ystäväksi. Niitä hän keräilee intohimoisesti, ja hän tietää Willeristä varmasti kaiken mahdollisen. Hän teki aikoinaan sivugradun Tex Willeristä, päägradun filosofian maisteri Viitala kirjoitti Lapuan liikkeestä.
– Tex Willeriä alettiin julkaista Suomessa vuonna 1953 nimellä Tex. Sarjakuva oli aluksi liuskamainen mustavalkoinen lehtinen, mutta muuttui myöhemmin paksuksi pokkariksi, Viitala valistaa.
Hänellä on kirjahyllyssään melkein kaikki Suomessa julkaistut sadat Tex Willer -lehdet ja pokkarit. Mutta vain melkein.
– Ensimmäisen vuosikerran liuska-Texeistä tehtiin koostenippu, ja sellainen on yhä hakusessa, Janne Viitala vihjaa.
Hyllystä löytyvät myös kaikki Asterixit, Tintit ja Lucky Luket. Janne Viitala epäröi paljastaa tuoreimman keräilykohteensa, sillä vaimokaan ei siitä vielä tiedä.
– No menköön. Innostuin keräämään Taika Jim -sarjakuvaa vanhoista Apu-lehdistä, hän melkein kuiskaa.
Viitala on myös Suomen Länkkäriseuran jäsen, ja hänen tuorein projektinsa liittyykin lännenelokuviin. Hänellä on työn alla tietoteos työnimeltä Unohdetut westernklassikot, joka kertoo harvinaisista ja Suomessa harvoin tai ei koskaan nähdyistä lännenelokuvista. Viitala on löytänyt aineistoa jo melkein valmiiseen kirjaansa muun muassa Youtubesta sekä ehkä yllättäen Italiasta. Tämäkin projekti sopii mainiosti historiantutkijan pirtaan.
