Suomen suurinta pinta-alaa viljelevä muutti Karkkilaan – Ahlqvistit viihtyvät Pirunkallio-kodissaan

Hulppea maasturi pysähtyy K-Supermarketin parkkiruutuun. Autosta työntyy aluksi ulos mutainen saapas, sen perässä iso mies yllään vaatteet, joista näkee, että on tehty töitä.
– Tilalla ja talossa riittää puuhaa näin syksylläkin, vaikka viljelysesonki onkin jo ohi, Niko Ahlqvist sanoo piipahtaessaan välillä ruokaostoksille.

Ahlqvist viljelee Suomen suurinta pinta-alaa ja asuu perheineen Karkkilassa Haaviston kupeessa. Hän osti Pirunkallio-nimisen talon Olli Liljegreniltä ja muutti siihen pian kaksi vuotta sitten Alexandra-vaimonsa ja perheen kahden lapsen kanssa. Nella on neljävuotias ja Alexander puolitoista.
Niko Ahlqvistilla on maita Karkkilan lisäksi Vihdissä, Lohjalla ja Nurmijärvellä, viljeltyä pinta-alaa on 1500 hehtaaria. Ahlqvist viljelee luomuna ruista ja hernettä, ja peltoja vahvistetaan kasvattamalla niissä vuorovälein nurmea ja apilaa. Ruista kertyy myyntiin vuosittain 1–1,5 miljoonaa kiloa ja pääosin irtomyynnillä kaupattavaa tarhahernettä 250 000 kiloa. Lisäksi Ahlqvistien tilalla Vihdin Katinhännässä kasvatetaan jonkin verran mansikkaa ja vadelmaa. Maatila työllistää ympäri vuoden kymmenen henkilöä, mutta keväällä ja kesällä työntekijöitä tarvitaan kymmenkertainen määrä.

Hyppy tehoviljelystä luomuun

Niko Ahlqvist kertoo olleensa päätoiminen maanviljelijä 31 vuotta. Hän jatkoi isänsä noin sadan hehtaarin tilan pitoa, mutta on sittemmin laajentanut viljelyalaa huimasti. Viimeisin merkittävä pinta-alan laajennus on meneillään Vihdissä. Niko Ahlqvist voitti tarjouskilpailun Helsingin kaupungin myymästä Tervalammen kartanosta maineen, mutta kauppa on vielä muodollisesti kesken. Jos Vihdin kunta ei käytä etuosto-oikeuttaan, Ahlqvistin peltoala kasvaa sadalla hehtaarilla, ja metsää tulee miehen omistukseen noin 160 hehtaaria. Kauppaan kuuluu kartanorakennuksen lisäksi kymmeniä muita rakennuksia, joille hän suunnittelee vuokraustoimintaa. Metsien hoidon Ahlqvist aikoo jättää ammattilaisten käsiin, mutta kertoo harkitsevansa Nuuksion erämaihin rajoittuvien metsien liittämistä Metso-hankkeeseen.

Luomuviljelyyn Niko Ahlqvist päätti siirtyä vuonna 2017. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelun mukaan Ahlqvistin päätös yllätti, sillä häntä oli pidetty tehoviljelyn puolesta puhujana. Eniten häntä itseään mietitytti, kuinka viljely onnistuu ilman lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
– Siirtyminen luomuun kannatti, maa saa voiman vuoroviljelystä, eikä kasvintuholaisetkaan ole isommin haitanneet, Niko Ahlqvist pohtii.
Hänen mukaansa luomu kannattaa isoilla aloilla viljeltynä. Lisäksi rahan säästyminen ostamatta jäävistä väkilannoitteista ja suojeluaineista on erittäin huomattava.

Alexandra Ahlqvist kasvattaa hevosia

Ahlqvistin tila perustuu puhtaasti viljelyyn, eikä hänellä ole lainkaan karjaa. Eläimiä Pirunkalliossa kuitenkin riittää. Perheen lemmikkejä ovat kolme koiraa, dalmatialaispentu Dali sekä virkeät Pipa ja Lilo. Hevostallia hallitsevat kissakaverukset Spede ja Pulla.
Pirunkallion aitauksissa astelee toistaan komeampia ratsuhevosia. Juuri nyt ne rouskuttavat heinää pikkukatosten alla. Niiden sadeviittoihin ropisee vesipisaroita. Uljaat puoliverihevoset ovat Alexandra Ahlqvistin silmäteriä, ja hän kasvattaa niitä este- ja kouluratsastuskäyttöön. Tarhoissa pitävät sadetta parhaillaan siitostammat varsoineen. Varsoja on kasvamassa myös pihatoissa Vihdissä.

Lapsille opetetaan työntekoa ja vastuullisuutta

Perheen lapset Nella ja Alexander ovat tähän aikaan päiväkodissa. Tomerat ihmisenalut seuraavat vanhempiensa jalanjälkiä. Nellalla on tietenkin jo oma keppihevoslauma, ja hän käy viikoittain ponikoulussa. Hän myös auttaa äitiä monissa talliaskareissa, kuten hevosten ruokkimisessa ja tallien siivoamisessa. Ahkeroinnista saattaa saada palkkioksi ratsastamista ihan oikealla hevosella.
– Yritän opettaa Nellalle tällä tavalla vastuullisuutta ja työn tekemisen merkitystä, Alexandra Ahlqvist kertoo.
Puolitoistavuotias Alexander on jo nyt kova traktorimies. Hän on usein isän kyydissä peltotöissä ja olisi aina valmis apukuskiksi.
– Poika on ollut vauvasta saakka usein mukana traktorinhytissä, Niko Ahlqvist vahvistaa.
Ahlqvistit ovat asuneet Pirunkalliolla pian vuoden päivät. Niko ja Alexandra kertovat viihtyvänsä Karkkilassa mainiosti.
– Kaupungista löytyy lähes kaikki tarvittava, ja täällä saa mutkatonta ja yksilöllistä palvelua, Niko Ahlqvist vakuuttaa.
– Kyllä me tykkäämme asua täällä omassa rauhassa, Alexandra Ahlqvist jatkaa ja vie vesisadetta selvästi kaihtavan Dali-koiran sisälle.