Karkkilan veroäyri nousee 21,25:een

Karkkilan kaupunginvaltuuston listalla maanantain kokouksessa oli talous-, tontti- ja kaavoitusasioita. Vattola II asemakaavaa on viilattu vuoden 2017 lopulta lähtien ja nyt kaupunginvaltuusto lopulta sen hyväksyi. SDP:n Juha Jumisko pohti, millaisella aikataululla alueen tontteja saadaan käyttöön ja mitä se maksaa.

– Infran toteutus on tarkoitus valmistua vuonna 2022 ja sen jälkeen voidaan aloittaa rakentaminen. Se, mitä kaupungille jää lopulta viivan alle riippuu tietenkin tonttien hinnoista. Toiveissa on saada Karkkilaan tätä kautta uusia hyviä veronmaksajia, totesi kaupunkikehitysjohtaja Kari Setälä.

Kaupunginvaltuusto käsitteli myös Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelmaa vuosille 2021–24. Kaupunginhallitus esitti suunnitelman hyväksymistä. Se toteaa, että suunnitelman peruslinjaukset ovat hyviä ja siinä on tunnistettu tulevaisuuden muutostarpeet. Valtuusto hyväksyi suunnitelman kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Pohdittavana oli myös kaupungin häiriötilanteiden ja johtosäännön hyväksyminen. Kevään koronavirustilanteeseen varautumisen yhteydessä selvisi, että sellaista ei ole kuluvalla valtuustokaudella vielä hyväksytty. Kokousmateriaalin mukaan oli eksynyt väärä liite, joten asia jouduttiin jättämään käsittelemättä. Pöydälle jouduttiin jättämään myös kaupungin osavuosikatsauksen käsittely. Nyt syynä oli puuttuva liite.

Kaupunginvaltuusto päätyi veronkorotusten kannalle pitkän keskustelun jälkeen

Kaupunginvaltuustossa käytiin pitkä vääntö vuoden 2021 veroprosenteista. Keskustelun aikana kuultiin puheenvuoroja veronkorotusten puolesta ja niitä vastaan. Valtuusto päätyi veronkorotusten kannalle.

Karkkilan kaupunginhallitus esitti veroprosenttien säilyttämistä edellisvuoden tasolla. Siinä tuloveroprosentti olisi ollut 20,75, yleinen kiinteistövero 1,10 prosenttia, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,65, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,25, rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 3,00 ja yleishyödyllisen yhteisön rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00.

Keskustelua syntyi tuloveroprosentista ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentista. Vasemmistoliiton Eino Huotari esitti Jarkko Ilosen kannattamana, että tuloveroa nostetaan 21,25:een ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia neljään prosenttiin.

– Esitin veronkorotuksia jo pari vuotta sitten, kun teimme ylijäämäisen tuloksen, mutta silloin sille ei löytynyt kannatusta. Jos olisimme korotuksen tehneet, olisimme viime vuoden lopulla olleet lähes nollatasolla ja koronan aiheuttamasta iskusta huolimatta paljon paremmassa tilanteessa kuin nyt.

– Kaupunginjohtaja esitti näitä korotuksia kaupunginhallitukselle, joka kuitenkin päätyi eri kannalle. Nyt yhtyisin näihin korotuksiin.

Kaikki eivät olleet Huotarin linjalla. Karkkilan Vihreiden Tiina Hentunen-Vanninen esitti Kristo Halmeen kannattamana, että tuloveroa nostettaisiin 21:een ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa viiteen prosenttiin.

– Voisimme ohjata, että tontit eivät jää tyhjilleen, vaan niille rakennetaan. Veronkorotuksen ei pitäisi olla ensisijainen keino kaupungin talouden parantamiseksi, vaan pitää selvittää, mitä muuta se voi tehdä. Silloin myös veronkorotukset ovat perustellumpia, totesi Hentunen-Vanninen.

– Valtion harkinnanvaraisia tukia hakiessa pitää pystyä esittämään, että taloutta on yritetty kaikin keinoin saamaan kuntoon ja tästä syystä pieni korotus on aiheellinen.

Hentunen-Vanninen esitti vastaehdotuksessaan myös, että kaupunki aloittaa toimet talouden tasapainottamiseksi ja rakenteellisten muutosten tekemiseksi vastaamaan nykyistä taloudellista tilannetta.

Karkottaako verotus asukkaita?

Kokoomuksen Anna Tallgren lähtisi kääntämään kaupungin taloutta nousuun muuten kuin veronkorotuksilla.

– Jos veronkorotuksella olisi todella vaikutusta, pitäisi tuloveroprosenttia nostaa kolme prosenttiyksikköä. Osavuosikatsauksen mukaan olemme jo nyt menossa noin neljä miljoonaa miinukselle. Veronkorotuksella saatavasta summasta olisikin vain vähän hyötyä.

Myöskään sitoutumaton Anu Frosterus-Setälä ei kannattanut veronkorotuksia.

– Sen sijaan jo pitkään suunnitteilla olleella palveluverkkoselvityksellä olisi ollut paljon enemmän vaikutusta.

Korkea veroaste on nähty usein Karkkilan vetovoiman esteeksi ja pelätty karkottavan nykyisiä ja mahdollisia tulevia asukkaita. Tämä ajatus nousi esille myös kaupunginvaltuuston keskustelussa.

– Karkkilalaisessakin oli hiljattain juttu tänne muuttaneesta nuoresta pariskunnasta, eivätkä he maininneet sanallakaan veroprosenttia. Se ei olekaan kovin tärkeä tekijä, miksi tänne muutetaan tai jätetään muuttamatta, totesi Eino Huotari.

Kaupunginjohtaja Tuija Telén kysyi asiaa kokouksen aikana MDI:n alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Arolta.

– Asiasta ei ole Aron mukaan tarkkaa tutkimustietoa, mutta tämänhetkisen aineiston perusteella tuloveroprosentin vaikutus näyttäisi olevan hyvin vähäinen, ellei puhuta ääripäissä olevista kunnista, joissa tilanne on joko todella hyvä tai joissa menee yleiselläkin tasolla huonosti.

Vastakkain oli lopulta kolme esitystä; kaupunginhallituksen esitys, Huotarin vastaesitys sekä Hentunen-Vannisen esitys. Ensin äänestettiin Huotarin ja Hentunen-Vannisen esitysten välillä ja Huotarin esitys voitti äänin 17–13 neljän valtuutetun äänestäessä tyhjää. Seuraavaksi Huotarin esityksestä äänestettiin kaupunginhallituksen pohjaesitystä vastaan. Tämän äänestyksen voitti Huotarin esitys äänin 16–18.

Muutoksia kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä teknisen lautakunnan määrärahoihin

Kasvatus- ja opetuslautakunnan investointimäärärahoihin tehtiin muutoksia. Lautakunnalle on myönnetty määrärahaa 10 000 euroa Haukkamäen koulun uuden esiripun hankintaan. Henkilökunta on kuitenkin esittänyt, että raha siirrettäisiin Haukkamäen ja Tuorilan koulujen ICT-hankintoihin, jotta koulut pystyisivät varautumaan mahdolliseen etäopetukseen siirtymiseen. Valtuusto suhtautui muutokseen myönteisesti. Kokoomuksen Anna Tallgren tiedusteli, olisiko koulun laitteita mahdollista muuttaa siten, että oppilaat voisivat käyttää niitä kotona.

– Käytössä olevat Opinsys-järjestelmään kuuluvat Linux-tietokoneet eivät sovellu siirrettäväksi etäopetukseen. Kevät hoidettiinkin kotien omilla sekä toisten koulujen lainakoneilla, vastasi sivistysjohtaja Arto Jormalainen.

Myös teknisen lautakunnan käyttötalous- ja investointimäärärahoihin tehtiin muutoksia. Sen ulkoiset toimintamenot ovat kasvaneet 191 800, ulkoiset toimintatuotot taas laskeneet 34 489 ja sisäiset toimintatuotot 221 711 euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa lautakunnan alaiset investointimäärärahat ovat olleet 1 186 000 euroa. Valtuuston hyväksymässä kaupunginhallituksen esityksessä investointimäärärahat vuodelle 2020 ovat avustukset huomioituna 1 242 100 euroa. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Tapani Ylihärsilä (VAS) muistutti korjausvelasta, jota on syntynyt aikaisempina vuosina.

– Kuluja voi olla etukäteen vaikea arvioida. Siksi myös tulevaisuudessa pitää arvioida todella tarkkaan, millaisia korjauskuluja vuoden aikana saattaa syntyä ja kuinka ne rahoitetaan.

Raine Klemola (KLEMOLA) ihmetteli Harjun kentän hankkeelle budjetoitua 60 000 euroa.

Kaupunkikehitysjohtaja Kari Setälä muistutti, että Nyhkälänharjun kentän viimeistelytyöt ja osa avustuksista siirtyi vuodelle 2020. Mika Tallgen (SDP) otti puolestaan esille Nyhkälän koulun sisäilmakorjaustarpeet ja kysyi, mistä ne ovat syntyneet, vaikka koulu on vasta hiljattain peruskorjattu.

– Koulussa on ollut vanhoja rakenteita, jotka on ilmeisesti säästösyistä jätetty paikalleen ja ne ovat sitten alkaneet vaatia korjauksia.

Keskustan Mia Sundström pohti, eikö yllättäviin kuluihin ole mitenkään varauduttu. Setälä totesi, että määrärahoja on vuosittain kiristetty.

– Nyt valmistelemme ehdotusta, että investointeihin olisi varattu potti yllättäville kuluille, jotta ne eivät aina rasittaisi käyttötalouspuolta.

Anu Frosterus-Setälältä valtuustoaloite testamenttivarojen käytöstä

Sirkka Lindroos testamenttasi Karkkilan kaupungille Vuotinaisissa sijaitsevan Granbackan ja Kuusimäen 80 hehtaarin tontit, omakotitalon saunoineen, kaksion Karkkilan keskustassa ja rahaa 282 896,39 euroa. Sitoutumattomana Karkkilan kaupunginvaltuustossa istuva Anu Frosterus-Setälä ei ole tyytyväinen siihen, miten kaupunki on testamenttivaroja hoitanut, ja hän jätti asiasta aloitteen valtuustolle.

Lindroos esitti testamentissaan toiveen, että omakotitalorakennus ympäristöineen osoitetaan kaupungin henkilöstön virkistyskäyttöön ja kaksio kaupungin keskustasta vuokrataan karkkilalaiselle eläkeläiselle. Testamenttiin loppuun sisältyy myös toive vaatimattomista hautajaisista ja tuhkauksesta. Tuhkat Lindroos toivoi levitettävän Vuotinaisiin Granbackan metsään. Lisäksi hän toivoi, että kaupunki laittaisi hänestä pienen muistokirjoituksen paikallislehteen. Frosterus-Setälän mukaan Lindroosin viimeistä toivomusta ei ole täytetty.

– Karkkilan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.10., että Lindroosin testamentilla saadun perinnön rahavarallisuus 282 896,39 euroa kohdennetaan Kestävä Karkkila -ohjelman hankkeiden määrärahaksi. Ja siinä kaikki?

– Tapa, jolla testamenttia ja viimeistä toivomusta on käsitelty, on pöyristyttävä. Ensinnäkin, testamentin summa ylittää kaupunginhallituksen päätösvallan. Toiseksi mitään Kestävä Karkkila -ohjelmaa ei ole olemassa. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että testamentin toiveet kiinteistöjen käyttötarkoituksista vaativat kaupunginvaltuuston päätöksen. Ja mikä pahinta, viimeistä toivomusta eli muistokirjoitusta paikallislehteen ei ole toteutettu.

– Esitän, että Sirkka Lindroosin testamentti käsitellään lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti eli tuodaan Karkkilan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, miten testamenttivarat käytetään ja mihin käyttötarkoitukseen kiinteistöt osoitetaan ja, että viimeinen tahto muistokirjoituksesta toteutetaan.