Toivikkeen suo halutaan saattaa vanhaan tilaansa
Viime kesänä Toivikkeen suohon tutustuivat mm. Heikki Susiluoma Suomen Luonnonsuojeluliitosta (vas.), Juha Jumisko, Mika Tallgren, Tapani Ylihärsilä ja SLL:n Olli Turunen.
Toivikkeella on pinta-alaltaan noin 180 hehtaarin kokoinen suoalue, josta Karkkilan kaupungin omistuksessa on noin 70 hehtaaria. Suolla on ”rantaviivaa” reilut 8 kilometriä. Suoalue jakautuu seitsemään palstaan, joista Karkkilan kaupunki omistaa kolme, UPM-Kymmene Oy kaksi ja yksityisomistuksessa on niin ikään kaksi palstaa.
Toivikkeen suo yritettiin kuivata ojittamalla 1980-luvulla, ja siitä kuorittiin turvekerrosta kohtalaisen laajalta alueelta. Suon kuivattamisella haettiin tilaa metsän kasvulle. Useiden asiantuntijoiden arvion mukaan suon kuivattaminen ei lisännyt juuri lainkaan puuston määrää tai sen kasvua. Kuivatetulla alueella on sen sijaan havaittavissa laajoja kuivahkoja kanervikkoja ja kitukasvuisia näreitä siellä täällä. Lyhyesti sanoen suo tärveltiin, mutta ei saatu talousmetsääkään.
Kohti luonnon monimuotoisuutta
Toivikkeen suon ympärille ja osittain sen läpi on tehty polkuja, jotka palvelevat talvella latupohjina. Näillä poluilla on vilkasta virkistyskäyttöä myös kesäaikaan. Karkkilan Latu ry:ssä kiinnitettiin huomiota suohon ja sen kuntoon. Retkeilyjärjestössä todettiin, että luonnontilaiset suot ovat eteläisessä Suomessa jo vähissä ja että niiden arvo kasvaa koko ajan luonnon monimuotoisuuden sekä ihmisten virkistäytymisen kannalta. Suoalueet voi tuomita turhaksi hukkamaaksi, mutta niillä on Karkkilan Latu ry:n mukaan merkitystä myös matkailumielessä. Esimerkiksi Forssan Torronsuon kansallispuistossa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia luontomatkailijoita. Ladussa pohdittiin, mitä suolle voisi tai pitäisi tehdä, jotta se palautuisi mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon.
Suomen Luonnonsuojeluliitto kiinnostui suosta, mutta ei osoittanut varmaa rahoitusta
Karkkilan Ladun Teemu Linnakoski otti kesäkuussa 2018 yhteyttä Suomen Luonnonsuojeluliittoon ja siellä Hiilipörssi-hankkeesta vastaavaan Heikki Susiluomaan. Liitto innostui suosta, ja Susiluoma sekä Olli Turunen kävivät tutustumassa suoalueeseen 26. kesäkuuta. Toivikkeen majalle saapui lisäksi kutsuttuina kunnallispoliitikkoja lähes kaikista puolueista sekä joitakin kaupungin viranhaltijoita.
SLL:n edustajat näkivät Toivikkeen suon hyvin mahdollisena ennallistamiskohteena ja hiilinielualueena, mutta seuranneissa keskusteluissa ilmeni, että luonnonsuojeluliitolla ei ole esittää varmaa rahoitusmallia projektin toteuttamiseksi. SLL:n hiilipörssihanke toimi sillä hetkellä Koneen säätiöltä saadulla avustuksella, ja liittoa kiinnosti myös yksityisten kansalaisten halukkuus hiilidioksidipäästöjen kompensointiin.
Yhteys Lumimuutos osuuskuntaan
Kun Suomen Luonnonsuojeluliitosta ei kuulunut asian tiimoilta mitään, Karkkilan Latu otti yhteyttä Lumimuutos osuuskuntaan, jonka tiedettiin ennallistaneen soita ympäri maata. Se saa rahoituksen toimilleen Euroopan investointipankista. Lumimuutos osuuskunnan johtaja dosentti Tero Mustonen ei aluksi innostunut Toivikkeen suosta sen pienen koon vuoksi, olivathan osuuskunnan kohteet lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa laajuudeltaan moninkertaisia. Lumimuutoksessakin huomattiin sitten Toivikkeen läheinen sijainti pääkaupunkiseutuun nähden.
Lumimuutos osuuskunnan edustajat tapasivat Karkkilan kaupungintalolla 30. heinäkuuta vt. kaupunginjohtaja Arto Jormalaisen sekä Birgitta Holttisen ja Tapio Jokelan. Karkkilan Latua edusti puheenjohtaja Teemu Linnakoski. Tero Mustonen esitteli Lumimuutoksen toimintamallin soiden ennallistamisessa.
Lumimuutos osuuskunta tarjoutui ostamaan ja ennallistamaan suon
Seuraavassa tapaamisessa noin kuukautta myöhemmin olivat paikalla muun muassa tuore kaupunginjohtaja Tuija Telén, vasta aloittanut tekninen johtaja Kari Setälä, hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä, Teemu Linnakoski sekä edustajia kaupunginvaltuustosta. Kokouksessa oltiin Skype-äänipuhelinyhteydessä Tero Mustoseen, joka esitteli jälleen osuuskunnan soiden ennallistamismallin.
Sen mukaan Lumimuutos osuuskunta ostaisi Toivikkeen suosta Karkkilan kaupungin osuuden ja lähestyisi sen jälkeen ostomielessä myös muita omistajatahoja. Kaupan jälkeen suolle tuotaisiin siellä operoimaan kykenevät kaivurit, joiden avulla suon paikoin tiheässä sijaitsevat ojat kaivettaisiin umpeen. Mustosen totesi, että myllerrys olisi suolla valtaisa ja jälki ihmissilmälle rumaa monta vuotta. Hänen mukaansa luonto alkaisi kuitenkin ottaa pian ohjat käsiinsä, ja kymmenessä vuodessa näkymät olisivat jo huomattavasti ”kauniimpia”. Täysin ennalleen saattamiseen kuluisi Mustosen mukaan kuitenkin kymmeniä vuosia.
Tero Mustosen esitelmä ja Lumimuutos osuuskunnan toimintamallit näyttivät saavan hyvän vastaanoton Tuija Telénin ja Kari Setälän taholta. Erityisesti kaupunginjohtajaa kiinnosti Toivikkeen suon mahdollisesti saama kansainvälinen huomio, jota Mustosen arvion mukaan hankkeen toteutumisesta seuraisi.
Karkkilan kaupungilta saamansa positiivisen vastaanoton rohkaisemana Lumimuutos vieraili syksyn aikana Toivikkeella ja laati hahmotelmia suon ennallistamistöille.
Myykö kaupunki sittenkään?
Sekä Lumimuutos osuuskunta että Karkkilan Latu ry saivat käsityksen, että kaupunki valmistelee suoalueen myyntiä osuuskunnalle ja että asiaa käsiteltäisiin kaupunginhallituksessa alustavasti 11. maaliskuuta 2019. Käsittelyä kuitenkin jostakin syystä lykättiin.
Maaliskuun 20. Toivikkeen suolla vieraili Lumimuutos osuuskunnan kutsumana edustajia eurooppalaisista mahdollisista rahoittajatahoista. Vieraat tutustuivat talviseen suoalueeseen ja nauttivat nokipannukahvit, riisipiirakat ja nokareen mämmiä. Kaupungin edustajia ei suolle saapunut. Seuraavana päivänä sama delegaatio tapasi kaupunginjohtaja Tuija Telénin.
Lumimuutos osuuskunta oli edelleen käsityksessä, että se jatkaa yhteistyötä Karkkilan kaupungin kanssa. Lumimuutos tekee yhteistyötä myös Finnairin kanssa, joka rahoittaa päästöpolitiikkansa puitteissa muun muassa soiden ennallistamishankkeita. Finnair kiinnostui aiheesta, sillä se sopii hyvin sen Push for change -hankkeeseen. Yhtiö oli julkaisemassa aiheesta jo lehdistötiedotetta. Se kuitenkin peruttiin, sillä kaupungilta ei saatu vieläkään kannanottoa Toivikkeen suon kohtalosta.
Osuuskunnan toimintamalli ja mahdollisen Finnairin yhteistyön myötä alueelle kohdentuva positiivinen julkisuus vakuuttivat Karkkilan Ladun, jonka vuoksi yhdistys esitti osuuskunnan kaupungin johdolle hankkeen mahdolliseksi toteuttajatahoksi.
Ennallistamista EIP:n rahalla
Lumimuutos osuuskunnan toimintaperiaate on ostaa suoalueita, ennallistaa ne ja jättää sen jälkeen luonnon hoidettaviksi. Hankkeesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille tai muille myyjille. Hanke mahdollistaa alueen käyttämisen virkistyskäyttöalueena, lisäksi sinne voi sijoittaa kevyitä rakenteita, kuten pitkospuita ja tarkkailutorneja. Osuuskunta saa rahoitusta Euroopan investointipankilta.
