Tuorilan koulun 110-vuotisjuhlia juhlittiin lauantaina
Tuorilan koulun 110-vuotisjuhla päätettiin oppilaiden ja opettajien yhdessä esittämään laulunumeroon ”Tuorila on 110”, jossa mukana sai laulaa myös yleisö.
Tuorilan koulun liikuntasalissa juhlittiin lauantaina koulun 110-vuotisjuhlia. Tilaisuudessa päästiin tutustumaan eri vuosikymmeniin oppilaiden esitysten kautta ja väliajalla sai ostaa purtavaa vanhempainyhdistyksen buffetista, johon tarjottavat oli lahjoittanut leipomo Alén.
– Tuorilan koulu on tänäkin päivänä elävä ja aktiivinen alakoulu. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on näkyvästi esillä koulun toiminnassa ja tavallaan meillä onkin kaksinkertainen juhlavuosi, kun juhlimme sekä koulua että Suomea, totesi rehtori Tomi Saikkonen.
– Uuden opetussuunnitelman myötä mukaan on tullut ilmiöoppiminen. Tuorilan koululla on ollut jo pidempään tapana toteuttaa joitakin suurempia projekteja, joissa tutustutaan johonkin tiettyyn asiaan. Muun muassa viime keväänä koulussa tutustuttiin hääperinteisiin. Myös juhliin valmistautuminen on ollut monialaista oppimista parhaimmillaan. Oppilaat ovat tutustuneet koulun historiaan ja eläytyneet vanhanaikaiseen koulumaailmaan.
Musiikkia, näytelmiä ja arvoituksia
Juhlan pääosassa olivat tietenkin koulun oppilaat, jotka esittelivät esityksissään koulun vaiheita. Luvassa oli niin musiikkiesityksiä kuin pieniä näytelmiäkin ja välillä yleisöltä kysyttiin myös arvoituksia. Esityksissä saatiin kuulla ja nähdä monenlaisia yksityiskohtia koulun historiasta.
Koulun perustaminen vuonna 1907 oli koko kylän yhteinen hanke. Tuorilan ja Järvenpään kylien välillä oli hieman kiistaa koulurakennuksen paikasta. Rakennus valmistui lopulta vuonna 1910 ja sähkövalo sinne saatiin vuonna 1919. Vuonna 1921 tuli laki oppivelvollisuudesta. 1927 koulu suljettiin kolmen päivän ajaksi tuhkarokon vuoksi ja muutenkin vakavat sairaudet levisivät helposti.
Sota-aika näkyi koulussa monin tavoin 1940-luvulla. Opettaja oli välillä asevelvollisuudessa ja välillä hoitamassa siirtokarjalaisten asioita. Koulu oli vähän aikaa myös suljettuna. Vuonna 1941 koulussa vietettiin sodan takia sadonkorjuulomaa. Puutetta oli muutenkin paljon. Kaksi oppilasta vapautettiin koulunkäynnistä talviaikana pitkän matkan ja jalkineiden puutteen vuoksi.
1950-luvulla kouluun tulivat suuret ikäluokat ja oppilaita oli parhaimmillaan 120. Uusi koulurakennus saatiin lopulta käyttöön vuonna 1957. Kouluun hankittiin myös ensimmäinen radio. Ensimmäinen televisio koululle hankittiin 1960-luvulla.
1970-luvulla tuli peruskoulu ja paripulpetit vaihtuivat yksin istuttaviin pulpetteihin. Nykyinen koulumummo Pirjo Pråhl siirtyi Nyhkälän koululta Tuorilaan vuonna 1986. 1990-luvulla opettajien kasvimaan tilalle tuli nykyisinkin liikuntakäytössä oleva hiekkakenttä ja vuosikymmenen loppupuolella kouluun tuli ensimmäinen tietokone.
2000-luvulla juhlittiin satavuotiasta koulua näyttävin menoin. Koulun peruskorjaus- ja laajennushanke valmistui syksyllä 2004 pitkällisen suunnitteluprosessin päätöksenä. Koulun henkilökunta, vanhemmat ja oppilaat saivat vaikuttaa lopputulokseen ja yksi kohokohdista oli skeittirampin saaminen.
2010-luvulla oppilaissa ja vanhemmissa paljon huolta herätti ehdotus, että yläluokat siirrettäisiin keskustaan. Hanke kuitenkin peruuntui. Koulun arkea nykypäivänä selvennettiin videoesityksen muodossa, jossa kerrottiin uudesta opetussuunnitelmasta. Toisen videoesityksen olivat tehneet oppilaat ja siinä he kertoivat, mitä kaikkea koulussa tekevät. Mukaan on tullut uutena asiana muun muassa koodausta, ruotsin kieltä sekä valinnaisaineita.
Koulumuistot säilyvät usein läpi elämän
Salin reunoille oli koottu esineistöä koulun menneiltä vuosikymmeniltä. Seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi seurakuntapastori Riitta Haapa-aho. Juhlapuheen piti entinen rehtori Tapani Valonen.
– Koulumuistot ovat monille ihmisille tärkeitä, ne ovat useimmiten niitä muistoja, jotka säilyvät läpi elämän. Itselleni Tuorilan koulu on ollut henkilökohtaisesti tärkeä, sillä olen ollut täällä sekä oppilaana että opettajana.
– Koulun historiassa on ollut monenlaisia sattumuksia, jotka ovat vaikuttaneet koulun vaiheisiin. Jos asiat olisivat menneet hieman toisin, voisimme viettää nyt koulun 130-vuotisjuhlia.
Kun Karkkilaan suunniteltiin ensimmäistä koulua, Tuorilaa pidettiin Valosen mukaan yhtenä vaihtoehtona. Jussilan tilan isäntä oli luvannut tontin koulun käyttöön ilman korvausta ja piirustukset sekä rakennustoimikunta oli jo valittu. Paikkakunnalla vaikutusvaltainen Högforsin tehdas piti kuitenkin sijaintia liian syrjäisenä ja ensimmäinen koulu päädyttiinkin perustamaan kirkon viereen. Tuorilan koulu rakennettiinkin lopulta vasta myöhemmin.
