Valimomuseon uudistunut perusnäyttely avataan kesäkuussa

Karkkilassa Suomen Valimomuseon perusnäyttelyä on uudistettu. Museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala kertovat, että kun koronatilanne on ohi, virtuaalilasien avulla voi kokeilla raudan valamista.

Uudistuneessa näyttelyssä on vanhaa ja uudempaa valimotuotantoa.

Suomen Valimomuseon perusnäyttely uudistuu kesäkuussa. Museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala kertovat, että uudistustyö on ollut pitkä prosessi. – Uudistusta alettiin suunnitella jo vuonna 2013, ja tiiviimmin töitä tämän eteen on tehty parin viime vuoden ajan. avautuu yleisölle 13.6., mutta virallisia avajaisia vietetään hieman myöhemmin. Yleisö pääsee kokeilemaan raudan valamista virtuaalitodellisuudessa, kun koronavirustilanne on ohi. – On pieni pettymys, että sitä ei saada vielä käyttöön, sillä se oli suurimpia yksittäisiä hankintojamme. Koronavirus vaikutti myös muilla tavoin näyttelyyn. Sekä ala- että yläkertaan oli tarkoitus tulla kosketusnäytöt, joiden avulla pystyi selaamaan läpi esineistä kertovaa tietoa. Ne päätettiin kuitenkin vaihtaa osoitusnäytöiksi.

Uudistuneessa näyttelyssä on vanhaa ja uudempaa valimotuotantoa.

Esillä on paljon tuttuja, mutta myös ennennäkemättömiäkin esineitä. Nähtävää riittää myös niille, joille museon perusnäyttely on tuttu.

– Jos aikoo perehtyä näyttelyn antiin perinpohjaisesti, aikaa kannattaa varata koko päivä. Esineiden oheen tulee paljon lisää tekstiä, kuten tarinoita, joita olemme aikaisemmin kertoneet opastuksilla. Lisätietoa voi hakea opasteiden QR-koodien avulla.

Vanhaa ja tuoreempaa historiaa

Osa näyttelyesineistä on niin painavia, että ne piti purkaa ja kuljettaa osina museon yläkertaan. Niittokoneen kasaamisessa auttoi muutama entisen Högforsin konepajakoulun oppilas. Vasemmalta Erkki Lehtiranta, Simo Syrjälä ja Heikki Sanna. Kuva Janne Viitala.

Selfien voi ottaa aidossa Högfors-ammeessa.

Valimomuseon puolella esillä on metalliteollisuuden tuotteita ja työkaluja eri valimoista. Todella vanhojen laitteiden lisäksi esitellään tuoreempaakin valimohistoriaa, kuten kone, jolla tehtiin Nokian Communicator-puhelimien runkoja.
– Puhelimet ovat tärkeä osa Suomen valimohistoriaa, joten koimme, että tällaisenkin laitteen on hyvä olla näyttelyssä. 500 kiloa painavan laitteen saaminen paikalleen ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertainen juttu.
Näyttelyssä on muitakin raskaita esineitä, kuten maatalouskoneita.
– Ne piti purkaa ja tuoda yläkertaan osissa. Niiden kasaaminen osoittautuikin hieman monimutkaisemmaksi, kun osat eivät enää tuntuneetkaan sopivan yhteen. Onneksi muutamat entisen Högforsin konepajakoulun oppilaat kasasivat laitteet hetkessä.
Museon yläkerta on varattu paikalliselle tuotannolle ja se esittelee Högforsin tehtaan vaiheita ja siellä valmistettuja esineitä. Vaikkapa aidossa Högfors-ammeessa voi ottaa selfien.
– Högfors on esillä myös Galleria Bremerissä avautuvassa valokuvanäyttelyssä. Se pitää sisällään yli 200 valokuvaa Högforsin tehtaan historiasta. Osa on mukana kesällä ilmestyvässä juhlakirjassa.

Myös Fagerkullan työläismuseon alueella on tarkoitus aloittaa opastuskierrokset, tosin vasta heinäkuussa.
– Pohdimme vielä, kuinka opastukset kannattaa järjestää, jotta turvallisuusnäkökohdat saadaan mahdollisimman hyvin huomioitua.

Högforsin ruukin 200-vuotinen historia pian yksissä kansissa

Raudasta syntynyt on Karkkilan ruukkimuseon suurin kirjaprojekti

200 vuotta täyttävä Högforsin ruukki on muokannut Karkkilasta nykyisenlaisen, ja metalliteollisuus on yhä tärkeä osa paikkakunnan sydäntä. Karkkilan ruukkimuseo ja Suomen Valimomuseosäätiö julkaisevat kesällä tehtaan 200-vuotisjuhlan kunniaksi kirjan Raudasta syntynyt. Se on ruukkimuseon kahdeksas julkaisu.
– Kirjaa on työstetty vuodesta 2015 lähtien ja se on julkaisuprojekteistamme selvästi suurin, eikä isompia varmaan tulekaan. Sivuja on kertynyt jo yli 400 ja kuvia on valtava määrä. Suuri osa niistä on ruukkimuseon omista kokoelmista, mutta osa on saatu muun muassa Componentan tehtaalta, muiden museoiden arkistoista ja Kansallisarkistosta, kertovat museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala.
– Arkistolähteinä on käytetty asiakirjoja tehtaan omasta arkistosta, UPM:n Valkeakosken keskusarkistosta sekä Kansallisarkiston vuorihallituksen arkistosta. Tiedollisia aukkoja on paikattu sanomalehdistä ja haastatteluilla.
Kuutsa ja Viitala oppivat kirjaprojektin aikana myös paljon uutta.
– Erityisesti tehtaan lähin historia on ollut hieman hämärän peitossa. Siitä saatiin paljon lisää tietoa vuonna 2016, kun pääsimme museolle tuolloin työskennelleen Otto Rissasen kanssa dokumentoimaan tehtaan nykytilaa, kertoo Viitala.

Ruukin synnystä nykypäivään

Högforsin ruukki perustettiin 1820 Kulonsuonmäen rautakaivoksen varaan. Tällä hetkellä tehdas tunnetaan nimellä Componenta Castings Oy Karkkila. Kirjan oli alun perin tarkoitus ilmestyä ruukin syntymäpäivänä toukokuussa, mutta se viivästyi kesään.
– Aineistoa on tietenkin valtavasti, mutta itselläni eniten aikaa meni kuvien putsaamiseen. Halusimme, että kirjaan päätyvät kuvat ovat mahdollisimman selkeitä, joten niistä piti poistaa naarmuja, tahroja ja muita ajan mukanaan tuomia vaurioita.
200 vuotta perustamisensa jälkeen Högforsin ruukista on jäljellä kapasiteetiltaan Suomen suurin valimo. Kuutsa ja Viitala toivovat, että tehtaan historia tulee teoksessa mahdollisimman kattavasti esille.
– Hienointa olisi, jos ihmiset palaisivat kirjan pariin vielä vuosikymmenten päästäkin.