Valtuusto päättää Nyhkälänharjun kentän kohtalosta maanantaina

Harjutyöryhmän vaihtoehto 5 kaavakuva. Tässä vaihtoehdossa kenttä on madallettu Huhdintien tasoon asti paitsi että reunoilla on luonnonmukaiset penkereet.

Nyhkälänharjun kenttä on noussut Karkkilassa laajan huomion ja kiistan kohteeksi. Se on 1950-luvulta asti ollut koululaisten sekä vapaa-ajalla urheilevien palloilu- ja luistelukenttänä. Nyhkälän koulun laajennuksen jälkeen on tarvetta parantaa sitä lähiliikuntapaikkana. Lisäksi  Nyhkälän koulun piha on todettu liian pieneksi, joten muutokset palvelisivat myös välituntiliikunnan tarpeita.
Kiista eri tahojen välillä tiivistyy pääasiassa siihen, mitä alueelle jatkossa tehdään ja ennen muuta, madalletaanko kenttäaluetta nykyisestään ja kuinka paljon. Osa karkkilalaisista yhdistyksistä ja yksityishenkilöistä haluaa pitää muutostyöt mahdollisimman pieninä ilman että kentän pintaa lasketaan. Myös urheiluväen piiristä on kuultu monenlaisia kannanottoja siitä, miten suuri kenttä tulevaisuudessa olisi ja mitä siellä voisi harrastaa.

Tekonurmi ja tekojääkenttä

Karkkilan kaupungin tekninen toimi on suunnitellut yhdessä valtuuston nimittämän kehittämistyöryhmän kanssa hanketta Nyhkälänharjun lähiliikunta-alueesta. Kyseessä on lähinnä Nyhkälän koulun vieressä sijaitsevan hiekkakenttä. 18.1.2017 täydennetyn hankesuunnitelmaksi on valittu niin sanottu kehitetty versio VE 5.
Sen mukaan nykyisen hiekkakentän paikalle rakennettaisiin suoja-alueineen noin 50 x 70 metrin kokoinen koululiikuntaan sopiva tekonurmikenttä.  Talvella siinä olisi tekojääkenttä, jossa sijaitsisi kiekkokaukalo ja alue muuta luistelua varten. Pallo- ja luistelukentän viereen on kaavailtu 60 metriä pitkä, neliratainen juoksusuora sekä pituushyppy- ja kuulantyöntöpaikat. Harjua kiertäisi lenkkeilyreitti ja sen Helsingintien puoleinen sivu saisi kylkeensä juoksuportaat. Liikunta-alue vaatii myös huoltorakennuksen pukuhuoneineen, vessoineen ja varastoineen.

Kaupungin ja kehittämistyöryhmän ehdotuksessa kenttää madalletaan

Edellä mainitut urheilukentät ja -paikat eivät mahdu nykyiselle alueelle ilman että nykyistä kenttää madalletaan. Käytännössä se tarkoittaa maa-aineksen – joka lienee pääasiassa hiesua ja soraa – kaivamista ja siirtämistä muualle. Uusi kenttäpinta olisi koulun pihan tasolla ja olisi viisi–kuusi metriä nykypintaa alempana. Kentän reunoille on kaavailtu jätettäväksi luonnonmukaiset suojavallit.
VE 5:n kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan 1,215 miljoonaa euroa ilman valtionavun osuutta. Hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen käsittäisi perusmaanrakennustyöt ja jalkapallokentän rakentamisen. Sen arvioitu hinta on 469 000 euroa. Toisessa vaiheessa rakennetaan muut kentät, huoltorakennus, valaistu lenkkipolku ja kentän kupeessa olevan leikkikentän perusparannus. Toisen vaiheen kustannukset on arvioitu 746 000 euron suuruisiksi. Liikuntapaikkojen rakentamiseen arvellaan saatavan valtionavustusta 20 – 50 %, mikä olisi rahassa 243 000 – 607 000 euroa.

Valtionapu ratkaisee

Tekninen johtaja Ahti Huhtaniska esittää ensi maanantain kaupunginvaltuuston kokouksessa, että valtuusto hyväksyy vaihtoehto VE 5:n, tosin edellytyksellä, että hanke saa 35 %:n valtionavustuksen. – Jos hanke ei saa valtionavustusta, Nyhkälänharjun suunnittelussa palataan lähtöruutuun, Huhtaniska toteaa.
Myös Harjun kehittämistyöryhmään kuuluva Juha Jumisko korostaa valtionavun merkitystä. Lisäksi hän muistuttaa, että nyt ollaan päättämässä vasta hankesuunnitelmasta.
– Varsinaiseen toteutussuunnitelmaan saattaa tulla muutoksia, Jumisko painottaa.

”Harjun madaltaminen on kallis ratkaisu”

Tammikuussa Kristo Halme laati muutamien liikunta-aktiivien kanssa oman suunnitelmansa Nyhkälänharjun toimenpiteistä. Halme esitteli suunnitelman valtuuston iltakoulussa sekä teknisessä lautakunnassa 9.helmikuuta. Tämän niin sanotun Ratkaisu 3:n mukaan Nyhkälänharjun kenttäaluetta madallettaisiin paljon vähemmän kuin mallissa VE 5 tai ei lainkaan. – Tämä alentaisi kustannuksia ja vähentäisi valitusriskiä, Kristo Halme perustelee. Hän pitää myös tekojääkenttää kalliina niin investoinniltaan kuin käyttökustannuksiltaan. – Olemme arvioineet, että neljän kuukauden sähkölasku tekojään osalta olisi lähes 30 – 50 000 euroa, jolloin se haukkaisi leijonanosan koko Karkkilan nykyisestä liikuntapaikkojen ylläpidon budjetista, Halme kalkyloi.
Hän toivoisi tekojäälle tarvekartoitusta ennen sen rakentamista. Jos tekojää nähtäisiin järkevänä hankkeena, sen paikaksi sopisi paremmin Halmeen mukaan Asemanranta kuin Nyhkälänharju. – Vaikka pidänkin luistelemismahdollisuutta etenkin nuorille tärkeänä asiana, niin täytyy muistaa, että Karkkilasta puuttuu monia muitakin liikuntamahdollisuuksia, joita monissa tämän kokoisissa kunnissa pidetään itsestäänselvyytenä.
Kristo Halme toivoo, että tapaus Nyhkälänharju voitaisiin hoitaa mahdollisimman juoheasti, pienin kustannuksin ja ilman riitaa. – Sen jälkeen voisimme suunnata katseet kohti Asemanrantaa ja alkaa rakentaa sinne toimivaa liikuntakeskusta, kaupungin budjetin raameissa toki, Kristo Halme paaluttaa.

Kristo Halmeen esilletuoma vaihtoehto, jossa kenttää ei madalleta.

Mielenkiintoinen valtuustonkokous

Ensi maanantain kaupunginvaltuuston kokous herättää jo ennakolta paljon huomiota. Tähän lehteen ovat monet henkilöt ja tahot kirjoittaneet mielipiteitään Nyhkälänharjun tulevaisuudesta. Erityisesti hankkeen vastustajat ovat halunneet saada äänensä kuuluviin.
Sähköä lisäävät varmasti myös lähestyvät kuntavaalit. Ei olisi ihme, jos Karkkilasalin lehtereillä näkyisi tavallista enemmän ehdokaskandidaattejaan tarkkailevia äänestäjiä.
Oman mausteensa soppaan tuo myös kentän ja koulun kupeessa seisova vanha kunnantupa, joka on suojeltu ja jonka jotkut näkevät soveliaaksi yhdistysten kokoontumispaikaksi tai jopa matkailunähtävyydeksi.