Vaskijärven yksinäinen susi

Raine Klemola valitsee konditoriakahvila Puustinnan vitriinistä lohipiirakan ja kehotuksesta vielä makean herkun. Hän päätyy empimättä Kristiina Vuorelan leipomaan Napoleon-leivokseen, koska on todennut sen jo aiemmin maukkaaksi tuttavuudeksi.
Klemola on vaikuttanut Karkkilan kuntapolitiikassa yli kymmenen vuotta. Hän muodostaa kaupunginvaltuustossa oman yhden henkilön Klemola-ryhmän. Yksinäinen susi mies tuntuu olevan muutenkin. Rainea on turha yrittää etsiä Facebookista tai muualtakaan some-maailmasta. Tietokonekin kuulemma reistailee.
Klemola on ehtinyt kuulua kuitenkin jo peräti kahteen poliittiseen ryhmittymään Karkkilan kaupunginvaltuustossa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa hän pääsi varavaltuutetuksi Kristillisdemokraattien listalta, mutta kun Karkkilassa kokeilussa olleet sähköiset vaalit jouduttiin uusimaan, Klemola pääsi valtuustoon.
Raine Klemola pettyi Kristillisiin, koska puolue oli hallituskipeydessään päättänyt hyväksyä aiemmin kritisoimansa Euroopan vakaussopimuksen (EVM). Klemola löysi uuden poliittisen kodin Perussuomalaisista, joka voitti lisäpaikkoja 2012 vaaleissa myös Karkkilassa. Raine Klemola oli kaupungin ääniharava 186 äänellään.
Puolueen seitsenhenkinen valtuustoryhmä kuitenkin riitaantui pahasti paikallisosaston kanssa, minkä seurauksena Klemola erotettiin ryhmästä ja moni muu lähti vapaaehtoisesti.
Tästä alkoi Raine Klemolan puolueeton tie, kuten mies itse asian ilmaisee. Tien varrelle sattuivat pian kuntavaalit 2017. Klemola sai 130 ääntä, mikä oli iso määrä yhden miehen listalta. Äänimäärä oli neljänneksi suurin Karkkilassa.
Rukkaset uralle valtakunnan politiikassa

Raine Klemola ottaa toisen kupin kahvia ja tarttuu jälkiruokahaarukkaan. Nyt on Napoleonin vuoro. Klemola palaa ajassa taaksepäin, aikaan ennen kuntapoliitikon uraa. Kristillisdemokraatit olivat kiinnittäneet huomion lahjakkaaseen ja innokkaaseen nuorukaiseen Karkkilassa. Raine pääsi ehdolle puolueen johtopaikoille, siis ihan valtakunnan tasolla. Hänet valittiin Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (UNR) puheenjohtajistoon ja sen elinkeinovaltuuskuntaan.
– Teimme silloin paljon matkoja, erityisesti mieleen on jäänyt tutustuminen Grönlantiin, Klemola sanoo.
Raine Klemolan nosteessa ollut poliittinen ura tyssäsi vuonna 2012, miehen omasta tahdosta. Eteen nousi jälleen EVM-vuori, jonka peikot olivat liikaa kirkasotsaiselle nuorisopoliitikolle.
– Yhtenä isona syynä oli myös se, että halusin vaikuttaa konkreettisesti minulle rakkaan Karkkilan asioihin, Klemola pohtii.
”Taantumus piilee vanhoissa puoluekarjuissa”
Onko Raine Klemola vaikea ihminen, jonka kanssa ei voi tehdä yhteisiä päätöksiä? Klemola kiertää kysymyksen ja kääntää asetelmat päälaelleen.
– Vähänkin kunta-asioita seuraavat ihmiset tietävät, että kehityksen esteenä ovat vanhat puoluekarjut, jotka eivät halua muuttaa mitään kaupungissa, Klemola intoutuu.
Isot puolueet tuntuvat tosiaan tyrmäävän lähes järkejään Raine Klemolan ehdotukset.
– Valtapuolueet pelkäävät asukkaiden huomaavan, että yksinkin voi saada hyvää aikaan, Klemola toteaa itsevarmasti.
Raine Klemola sanoo, että itsenäisenä valtuutettuna on hyvä olla. Silloin ei kukaan yritä sanella sopivia mielipiteitä.
– Sitä paitsi kulisseissa saa tiedolla enemmän yksin aikaan, mies väittää.
Klemola kertoo jo tottuneensa siihen, että hänen ehdotuksensa torpataan yksi toisensa jälkeen. – Tietenkin se joskus harmittaa, mutta demokratian kauneus on siinä, että saa puhua ja tuoda ilmi tärkeitä asioita, Klemola filosofoi.
Häntä kannustaa kaupunkilaisilta tuleva hyvä palaute.
– Sen voimalla voi katsoa valoisasti tulevaisuuteen ja muistaa, että kuntapolitiikka on maraton, ei satasen pyrähdys.
Ei mikään tapakristitty
Raine Klemola on varma, että Karkkilan henkinen kulttuuri on muuttumassa. Silloin ”vanhojen puoluejäärien” selvä ristiriita vaali- ja juhlapuheiden ja käytännön toimien välillä takuulla huomataan.
Aikooko Raine Klemola suostua – kyselyjä kuulemma on ollut – jonkin puolueen listoille kevään kuntavaaleissa?
– En varmasti, mies pamauttaa.
Entä omalta listalta tai jossakin puolueettomassa ryhmässä?
– Mahdollisesti ja tarvittaessa, Klemola muotoilee arvoituksellisesti.
Viime vaaleissa hän teki päätöksen lähteä ehdolle vasta toiseksi viimeisenä mahdollisena päivänä.
Raine Klemola haluaa tulla kuvatuksi vielä Karkkilan kirkon tuntumassa. Kirkkovaltuuston jäsenelle se on luonnollinen valinta.
– En kuitenkaan ole uskonnollinen, mies aloittaa, jolloin kuulija ajattelee hänen olevan tapakristitty.
– Uskonnot käskevät tekemään niin tai näin, jotta pelastuu. Näin ei tule rauha sydämeen, sen löytää vain evankeliumin ilosanoman kautta. Onneksi Luojamme käden jälki näkyy kaiken elämän DNA:ssa, Raine Klemola sanoo paatoksella, johon on turha lähteä väittämään vastaan.