Vattolan kaavaillassa asukkaita puhutti erityisesti Lapinniemen alueen käyttö
Kaupungintalolla järjestettiin maanantaina asukkaiden kuulemistilaisuus koskien Vattolan asemakaavamuutosta. Vattola II -nimen saanutta kaavaluonnosta esittelivät Karkkilan kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää ja arkkitehti Kristina Karlsson, jonka arkkitehtitoimisto on projektissa konsultoivana apuna. Vuorenpää korosti illan aikana usein, että kyseessä on idealuonnos, johon asukkaat voivat tehdä muutos- tai lisäehdotuksia. Niin ikään hän muistutti, että on kokonaan toinen asia, onko kaupungilla taloudellisia resursseja tarttua konkreettisiin toimiin mahdollisessa rakentamisessa.
Vattola II:n idealuonnoksessa esitellään seitsemän aluetta, joita asemakaavamuutos koskee. Kaavaan on merkitty uusia tontteja, teitä ja muuta infraa sekä virkistys- ja puistoalueita keskisen Vattolan alueella ja Pyhäjärven rannassa. Lisäksi alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja tärkeäksi koettu pieni metsä.
Ensimmäiseksi esitelty Lapinniemen alue herätti eniten keskustelua, joka oli ajoittain tunnepohjaista. Lapinniemi on kaupungin omistama metsittynyt niemeke Pyhäjärven Vattolan puoleisella rannalla. Kaupunkilaiset käyttivät sitä aikoinaan muun muassa uimapaikkana, mutta alue on vuosien saatossa pusikoitunut ja rantaan istutetut hopeapajut osin lahonneet.
Asemakaavamuutoksessa alue on merkitty puistomaiseksi lähivirkistysalueeksi piknikiin sopivine nurmikoineen, uimarantoineen, laitureineen sekä vuokrasaunoineen. Niin ikään niemeen johtaisi rantaa myötäilevä polku, joka olisi osa myöhemmin koko järveä kiertävää kävelyreittiä.
Houkuttavatko pienet tontit uusia asukkaita?
Kaavassa on Lapinniemen ja Vattolantien väliin sijoitettu yhdeksän pientä asuintonttia, jotka eivät rajoitu Pyhäjärven rantaan. Tonteilla pyrittäisiin houkuttelemaan muualta muuttavia uusia asukkaita asettumaan Karkkilaan.
Tontit jakoivat kaupunkilaisten mielipiteitä. Joidenkin mielestä tonttien pieni koko ja oman rantaosuuden puute eivät riitä houkuttelemaan uusia asukkaita. Karkkilan tekninen johtaja Kari Setälä vastasi väitteeseen esimerkillä Vihdistä, jonka teknisenä johtajana hän työskenteli. Hänen mukaansa Vihdin Sepänpihan asuinalue osoittautui myyntimenestykseksi nimenomaan pienten tonttikokojensa ansiosta. Mariitta Vuorenpää muistutti lisäksi, että Uusimaa-kaava 2050 ei suosi niin sanottua omarantaisuutta, vaan painottaa vesistöjen rannoillakin yhteisöllisyyttä. Eräs Vattolantien varren talossa asuva pelkäsi järvinäköalansa menettämistä, jos talon ja rannan välille rakennetaan puolitoistakerroksisia ”tornitaloja”.
Ääneen pääsivät myös henkilöt, jotka haluavat Lapinniemen säilyvän luonnontilaisena. Alueelle ei heidän mukaansa tarvitse rakentaa myöskään uimarantaa, koska sellainen löytyy jo nyt muutaman sadan metrin päästä. Lisäksi viereisessä vanhassa metsikössä arveltiin asuvan liito-oravan, mikä asettaisi rajoitteita rakentamiselle.
Idealuonnoksessa halutaan vahvistaa Vattolantien kaupunkimaisuutta osoittamalla neljä uutta pientalotonttia Huhtimonpuiston tuntumaan. Pieniä muutoksia kaavaillaan myös Kalliopuiston maisemaan sekä Mäkelän tilan lähiympäristöön, johon on esimerkiksi piirretty tontteja palveluasumiselle.
Niin sanottu Hiirenmetsän tontti Pyhäjärven Helmeä vastapäätä on rakentamaton puistoalue. Sinne mahtuisi luonnoksen mukaan vajaa kymmenen pikku tonttia kaupunkimaisille erillispientaloille. Mäkilänpuiston kunnostaminen ja Haukkalammenpuiston asemakaava-alueen laajentaminen ovat nekin uudessa idealuonnoksessa.
Kun asukaspalaute on käsitelty, asemakaavan muutos etenee poliitikkojen käsiin. Sen jälkeen on luvassa uusi asukastilaisuus – jo syksyllä, kuten kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää arveli.
Valtuusto voisi hyväksyä kaavan jo vuoden 2020 aikana.
Monet paikalla olijat kiittivät kaavoituspäällikköä erinomaisesta pohjatyöstä mainioine valo- ja havainnekuvineen, jotka muuten ovat nähtävissä Karkkilan kaupungin verkkosivuilla sekä ylipäätään avoimen keskustelutilaisuuden järjestämisestä. Katso lisää kaupungin sivuilta.