Yhdeksän henkilöä koulutetaan koneistajiksi Karkkilaan
Yhdeksän henkilöä koulutetaan koneistajiksi Karkkilaan
Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymään kuuluvat Forssan ammatti-instituutti ja Faktia Oy järjestävät keskiasteen ammatillista koulutusta Forssassa, ja siellä opiskelee myös karkkilalaisia nuoria ja aikuisia. Faktia on ollut jo vuosia myös karkkilalaisten metalliyritysten kumppanina, kun ne ovat etsineet tekijöitä huutavaan pulaan alan ammattilaisista. Se on järjestänyt alueen muutaman merkittävän metallifirman kanssa hitsaus- ja koneistajakursseja, joiden kautta ne ovat saaneet palvelukseensa työntekijöitä.
Lokakuun alussa alkoi jälleen uusi koneistajakurssi, johon valittiin yhdeksän oppilasta Karkkilasta ja lähikunnista. 95 päivää kestävän koulutuksen hyväksyttävästi läpäisseet pääsevät töihin SEW Industrial Gears Oy:lle, MeriMet Oy:lle, Mansner Oy:lle, Hitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy:lle sekä Tekopa Oy:lle. Kurssi koostuu 45 teorian ja käytännön tunnista koulun tiloissa Forssassa sekä 40 tunnista työssäoppimisessa yrityksissä. Koneistakakurssi päättyy 15. helmikuuta ensi vuonna.
Kurssin läpäiseminen ei tietenkään tarkoita sitä, että henkilö on täysin oppinut ammattilainen.
– Täällä opitaan perustaidot niin, että voi aloittaa työt yrityksissä. Koneistaminen on erittäin monipuolista työtä, jossa tuskin kukaan voi missään vaiheessa uraansa sanoa olevansa valmis ammattilainen, arvelee Markus Lindqvist, joka opettaa kurssilaisia.
Lindqvistin mielestä kurssin ensimmäiset pari kuukautta ovat sujuneet hyvin, ja kaikki yhdeksän oppilasta ovat pysyneet kovassa opiskelutahdissa mukana.
– Heillä on hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään, opettaja vahvistaa.
Kurssin jälkeen oppilaat voivat jatkaa yritysten palkkalistoilla tai halutessaan solmia sen kanssa parivuotisen oppisopimuksen tähdäten Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon, koneistajaksi. Viime kurssin kuudesta läpäisseestä viisi valitsi oppisopimustien.
Tohtori valmistuu koneistajaksi
Yksi koneistajaoppilaista on Meeri Pearson. Hänen tiensä kurssille poikkeaa tavanomaisesta. Nainen on nimittäin maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän kyllästyi viime vuonna yksitoista vuotta kestäneen tutkijantyönsä epäsäännöllisyyteen ja toistuviin apurahan hakemisiin. Pearson kaipaa säännöllistä työtä, työaikaa ja palkkapäivää.
Meeri Pearson asui Seattlessa Yhdysvalloissa vuoteen 1997. Hän päätti muuttaa äitinsä synnyinmaahan Suomeen kieltä oppimaan. Siihen hän syventyi Tampereen yliopistossa, mutta vaihtoi maatalous- ja metsätieteelliseen yliopistoon Helsingissä. Maisterin paperit Meeri sai vuonna 2007, jolloin hän alkoi tehdä työn ohessa tohtorin väitöskirjaa.
Karkkilaan Meeri Pearson muutti kolme vuotta sitten, kun halusi lähemmäksi pääkaupunkiseutua ja oletetusti parempia työmahdollisuuksia. Talo löytyi Vaskijärveltä.
Meeri Pearson kertoo empineensä kurssille tuloa lähinnä kielen vuoksi. Hän epäili, ettei hänen suomensa riittäisi metallipuolen ammattikieleen, mutta hän on pärjännyt opettaja Markus Lindqvistin mukaan erinomaisesti. Lindqvist kylläkin myöntää, että suomen kielen taitaminen on tärkeää koneistajan työssä. Meeri Pearson odottaa jo kovasti pääsyä työpaikalleen Tekopalle.
