”Yhteistyötä päätöksentekoon”
Karkkilaan sitoutuneet -ryhmä osallistuu kevään
kuntavaaleihin
Karkkilassa ylintä päätäntävaltaa käyttävä 35-henkinen kaupunginvaltuusto jakaantuu poliittisiin ryhmiin, joista suurimpana on tällä hetkellä Vasemmistoliiton ryhmä (10 paikkaa) tuntumassaan Sosialidemokraatit (7). Ne, sekä kokoonsa nähden hyvin vaikutusvaltaiset Kokoomuksen (5) ja Keskustan (4) valtuustoryhmät pitkälti päättävät kaupungin asioista. Myös Vihreillä (3) ja Perussuomalaisilla (2) on pienet valtuustoryhmät, ja salissa istuu lisäksi yhden henkilön ryhmiä.
Kuntavaaleissa 2017 maan keskimääräinen äänestysprosentti oli 58,9, mutta Karkkilassa se jäi 57,4:ään. Puolueet ovat keränneet ehdokkaita kevään kuntavaaleihin. Karkkilalaisen tekemien kyselyjen perusteella lähes kaikilla ryhmillä on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää niihin ehdokkaita.
”Kaupunkilaiset huolissaan nykymenosta”
Syitä haluttomuuteen ryhtyä ehdokkaaksi on varmasti paljon. Jotkut ehdokkuutta miettineistä ovat sanoneet pelkäävänsä tai ainakin aristavansa sosiaalisen median välillä ankaraakin kielenkäyttöä kuntapäättäjiä kohtaan. Lisäksi monille on tullut vaikutelma, että valtuusto ei pysty päättämään tai sopimaan asioista. Koetaan, että valtuustoryhmät ovat bunkkeroituneet omiin poteroihinsa, eivätkä voi välttämättä kannattaa ”väärästä” suunnasta tulleita, hyviäkään aloitteita kaupungin parhaaksi.
Tätä mieltä on ainakin ryhmä karkkilalaisia, jotka sanovat olevansa huolissaan kaupungin tilanteesta ja kehityksestä. Nämä päätöksenteossa rakentavaan yhteistyöhön uskovat ihmiset huomasivat olevansa kaupungin asioista ja kehittämisestä keskenään pitkälti samoilla linjoilla. He kertovat kantavansa huolta Karkkilan tulevaisuudesta ja tahtovat tuoda kortensa kekoon paremman kaupungin puolesta, kuten he itse sanovat.
Tieto uudesta ryhmästä on alkanut levitä ja se on herättänyt runsaasti positiivista huomiota. Ryhmä nimeltä Karkkilaan sitoutuneet on kasvanut nopeasti puolen sadan ihmisen kannattajaryhmäksi, ja aikoo perustaa oman yhdistyksen edistämään kuntalaisten päätöksentekoon osallistumista. Ihmisten huoli rakkaasta kaupungistaan on ryhmäläisten mukaan niin suuri, että monet haluavat vaikuttaa sen asioihin valtuuston kautta.
Ehdokkaita nopeasti toistakymmentä
Karkkilaan sitoutuneet -ryhmä alkoi muotoutua muutaman aktiiviseksi tiedetyn kaupunkilaisen ympärille. Karkkilan Latu ry:n puheenjohtaja Teemu Linnakoski ja MLL Karkkilan puheenjohtaja Markku Korhonen istuivat muutaman kerran saman pöydän äärelle ja huomasivat olevansa paljolti yhtä mieltä asioista, joita kaupunki kaipaa kehittyäkseen ja asukkaitaan palvellakseen. Niitä ovat muun muassa tehokkuus, avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa päätöksenteossa ja rahankäytössä sekä yli puolue- ja ryhmärajojen tehtävä yhteistyö ilman perinteistä politikointia.
Karkkilaan sitoutuneet on jo laatinut ohjelmarunkonsa ja jakanut sitä asiasta kiinnostuneille kaupunkilaisille.
– Ohjelmamme on saanut poikkeuksetta hyvän vastaanoton. Puheillemme on tullut runsaasti perinteiset puoluerajat ylittävään yhteistyöhön uskovia ihmisiä, jotka ovat kanssamme vilpittömän huolissaan nykymenosta, kertoo Markku Korhonen Karkkilaan sitoutuneet -ryhmästä.
Hän vahvistaa, että ehdolle on lupautunut tässä vaiheessa toistakymmentä henkilöä ja suostuu paljastamaan nyt neljä nimeä, mutta on vain ajan kysymys, kun lopuistakin tiedotetaan. Karkkilaan sitoutuneiden ehdokkaina Markku Korhosen ja Teemu Linnakosken lisäksi Pertti Toikka ja Melinda Paunonen.
– Olen sopinut yhdeksän muun kanssa, että heidän nimensä julkistetaan ensi viikolla, jolloin ehdokaslistamme vahvistunee vielä lisää. Ehdokkaat ovat varmasti monille kaupunkilaisille tuttuja henkilöitä, Markku Korhonen raottaa tietoverhoa.
– Yhdistyksen toimintaan tai vaikka ehdokkaaksi ehtii vielä. Yhdistys on avoin kaikille Karkkilan kehittämisestä kiinnostuneille, lisää Korhonen.
Yhteistyön avulla vain voitettavaa
Karkkilassa kymmenkunta vuotta asunut Markku Korhonen on hyvä esimerkki aktiivisesta toiminnasta muiden puolesta sekä itsensä likoon laittamisesta. Hän on vahvasti mukana Helpperi-toiminnassa ja vetää nuorten mopotallia. Vuodesta 2019 saakka hän on ollut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karkkilan yhdistyksen puheenjohtaja.
Korhonen toimi vuosikausia nuorten kanssa tehtävässä vapaaehtoistyössä myös edellisillä asuinpaikkakunnillaan.
– Pitkä järjestö- ja vapaaehtoistyön kokemus on tuonut minulle näkemystä siitä, miten palveluita voidaan tuottaa ja yhteiskuntaa rakentaa, myös kolmannella sektorilla. Kaikkea ei tarvitse tehdä julkisilla resursseilla: se on aivan liian kallista ja sitä paitsi ihmiset ihan oikeasti tekevät mielellään itselleen mielekkäitä asioita, Markku Korhonen tietää kokemuksesta.
Hänen mielestään kunnallisten asioiden ja lähipalveluiden kehittämisessä on yhteistyö kaikkein tärkeintä.
– Jakolinjoja hakemalla ja korostamalla asiat eivät edisty. Tarjoamalla yhteistyötä ja ottamalla ihmiset mukaan, voidaan saada merkityksellisiä ja pysyviä muutoksia rakenteissa ja asenteissa. Ensimmäinen muutoksen merkki on lähes aina ilmapiirin muuttuminen.
Markku Korhosen mielestä Karkkilan kaltaisen pienen kaupungin asukkailla ja toimijoilla ei ole muuta kuin voitettavaa yhteistyön kautta.
– Uskon, että tällä puolueisiin sitoutumattomien joukolla on hyvät mahdollisuudet toimia muutosvoimana ja avata keskustelua aiempaa osallistavampaan ja rakentavampaan suuntaan. Yhteisiä tavoitteita varmasti löytyy, samoin yhteisiä ratkaisuja, Korhonen pohtii.
Mitä hyvää Karkkilassa on?
Kysymystä Korhosen ei tarvitse kauan miettiä. Hänen mielestään Karkkilan peruspalvelut ovat varsin kelvollisesti toteutettu ja hyvin saatavilla.
– Itse asiassa paremmin kuin monella suurella paikkakunnalla.
Hän jatkaa, että täällä luonto on lähellä ja liittyy luontevasti keskustaajamaan ja jopa tehdasalueeseen.
– Täällä lisäksi arvostetaan yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Ihmiset ovat tottuneet tarttumaan toimeen ja lähtemään mukaan.
Entä parannettavaa?
Markku Korhonen on kiinnittänyt Karkkilassa huomiota ”ainaiseen ongelmapuheeseen”.
– Puolangan pessimistit tuntuvat jäävän kohta kakkosiksi.
Myös Karkkilan huono, ansiotonkin, maine harmittaa häntä. Heikko hankehallinta on ainut kohta, missä Korhonen suostuu katsomaan peruutuspeiliin siinä mielessä, että takavuosien epäonnistumisista on opittava ja korjattava menettelytavat.
– Pitkäksi menneet projektit ovat julkishallinnon kivireki, mutta eivät enää onneksi kaikkialla. On todistettavasti mahdollista hoitaa tämäkin asia ainakin paremmalle tolalle, Markku Korhonen uskoo.
Melinda Paunosta kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen
21-vuotias Melinda Paunonen valmistui pari viikkoa sitten valtiotieteen kandidaatiksi. Seuraava tavoite on saada kahden vuoden päästä maisterin paperit Turun yliopistosta. Melindan pääaine on taloussosiologia. Hän opiskellut myös rahan käyttöä ja taloustiedettä. Tulevaisuudesta Paunonen ei vielä tiedä muuta kuin että se on takuulla Karkkilassa.
– Olen aina ollut karkkilalainen ja tulen aina olemaan ja muutan tänne heti kun mahdollista, Melinda Paunonen sanoo päättäväisesti.
Melinda Paunonen kertoo, että häntä on pitkään kiinnostanut yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta hän on samalla vieroksunut poliittisia puolueita ja niiden touhuja. Kun hän kuuli karkkilalaisesta puoluepolitiikkaan sitoutumattomasta ryhmästä, hän päätti kuunnella, mitä annettavaa sillä olisi.
– Olin ennakkoon hieman epäileväinen, mutta kun näin keitä porukassa on ja ennen muuta kuulin, mitä se haluaa Karkkilan puolesta tehdä, vakuutuin, Melinda Paunonen sanoo.
Melinda Paunonen olikin ensimmäisten ehdokkaaksi haluavien joukossa.
Paunonen asuu Karkkilassa ollessaan poikaystävänsä omistamassa asunnossa. Hänellä on suunnitelmissa ostaa täältä jonakin päivänä omakin huoneisto, mutta ongelmaksi nousee se, ettei täällä ole hänenlaiselleen nuorelle sopivaa asuntoa. Myytävää on ensinnäkin vähän, eikä vaikkapa moderneja uusia kerrostalohuoneistoja lainkaan. Hän on huomannut, että naapurikunnissa on paljon enemmän tarjottavaa tällä rintamalla, ja hän puuskahtaakin, että pitääkö hänen muuttaa tämän vuoksi Nummelaan!
”Hyvä Karkkila vieläkin paremmaksi”
Melinda Paunonen kertoo, että Karkkilassa parasta on yhteisöllisyys, joka näkyy esimerkiksi Karkkilan lukiossa. Toinen hänelle tärkeä asia on turvallisuus. Melinda arvostaa myös Karkkilan hyviä palveluita, vaikka tietää, että esimerkiksi kivijalkamyymälät tarvitsevat kunnolla menestyäkseen väkiluvun kasvamista.
Melinda Paunonen löytää vielä yhden Karkkilan valtin – luonnon ja ulkoilumahdollisuudet.
– En saa koskaan tarpeekseni koiran kanssa lenkkeilystä Karkkilan vaihtelevissa maisemissa.
Melinda Paunonen kertoo haluavansa nähdä Karkkilassa samanlaista draivia, kehittämistä, asioihin tarttumista ja halua viedä asiat maaliin kuin Karkkilaan sitoutumattomissa.
– Meillä ei kaupunkina ole mahdollisuutta kehittyä, jos ei intohimoa ja asennetta löydy.
Paunonen haluaa vilpittömästi, että Karkkila on oikeasti kaikkien Karkkila. Kaupunki, jossa kaikista pidetään huolta ja kaikki otetaan mukaan toimintaan. Hänen mielestään päätöksenteossa pitää oikeasti ottaa huomioon ne, keitä päätös koskee ja antaa tietoa heitä koskevista asioista.
