Saab oli vahva osa suomalaisuutta

Saab oli ja on paljon enemmän ja paljon muutakin kuin henkilöauto. Saab oli osa suomalaista identiteettiä ja kansankulttuuria. Varsinkin Saabin kulta-aikaan 1970–80-luvuilla kaikilla suomalaisilla oli mielikuva ja mielipide Saabista. Niilläkin, jotka eivät tienneet tai välittäneet autoista tuon taivaallista. Saabista tuli olla jotakin mieltä. Toinen puoli parjasi Saabia takaikkunatarroin ”Saabismi on sairautta, turbosaabismi mielisairautta”. Ne, jotka olivat hankkineet tai edes ajaneet Saabia, puolestaan ylistivät estoitta sen ajomukavuutta, tilavuutta ja teknistä edistyksellisyyttä. Saabilla ajoivat kansalaisten lisäksi poliisit ja Kekkonen. Saab oli kuin Paavo Väyrynen – takiaisena kiinni suomalaisten mielissä, tahtoi tai ei.
Saabista voisivat kertoa oman tarinansa sadat tuhannet suomalaiset, jotka ostivat aikoinaan uuden Saabin sekä ainakin toinen mokoma sellaisen käytettynä hankkinutta kansalaista. Kaikkiaan Suomessa valmistettiin 740 000 Saabia.

Pitkän linjan ja vanhanliiton automekaanikko karkkilalainen Reima Stigell muistelee kaiholla Saabin mahtivuosia, jolloin hänen autoliikkeensä toimi pitkään Saabin virallisena merkkikorjaamona. Hän kehuu muun muassa Saabien moottorien kestävyyttä, väljiä sisätiloja, lämmityslaitteen tehoa, erinomaista äänieristystä ja kaikinpuolista edistyksellisyyttä. Stigell pitää viimeistä ”aitoa” Saabia, ysitonnista, paitsi parhaana merkkinsä mallina, myös ylipäätään ylivertaisena autona.

Saabin tarina on nyt kirjana

Nyt keskitytään yhteen Saab-tarinan kertojaan. Ahmoolla asuva Mika Koskinen on niin perillä – tai voisi sanoa syvällä – Saabin syövereissä, että hän paitsi omistaa parikymmentä täysin ajokuntoista Saabia, on myös kirjoittanut kirjan Saabin suomalaisista vaiheista.
Painotuore Suomalaisen Saabin jäljillä (kustannusliike Alfamer) on mainio tietoteos ja viihdyttävä 200-sivuinen lukupaketti Saab-henkilöautoista, niiden valmistuksesta Uudenkaupungin tehtaalla sekä Saabin merkityksestä Suomen teollisuudelle ja hyvinvoinnille.
Suomalaisen Saabin jäljillä tarjoaa pikkutarkkaa faktaa Saab-malleista, harvinaista taustatietoa merkin historiasta ja Suomeen tulosta sekä anekdootteja kähinöistä autoteollisuuden ja politiikan kulisseissa. Kirjan kieliasu on virheetöntä ja kerronta mukaansa tempaavaa. Kirjassa on myös runsas kuvitus.

Saabia monessa polvessa
Mika Koskinen on toisen polven Saab-harrastaja. Hänen isänsä työskenteli aikoinaan pitkään asennustöissä ja myöhemmin työnjohtajana Scan-Autossa. Mika ajeli ajokortin saatuaan muillakin automerkeillä, mutta käyttöautoksi valikoitui aika nopeasti Saab, jos toinenkin. Nyt miehen työmatkat Helsinkiin taittuvat varsinkin kesäaikaan museosaabeilla. Ahmoon kotitallissa seisoo kolme moitteetonta Saabia, ja niitä on lisää muun muassa Humppilan tallissa ja naapurin navetan vintillä. Yksi Koskisen nyt omistamista Saab 96:ista rekisteröitiin vuonna 1975 Lopelle, ja se ostettiin merkin silloiselta edustajalta, Karkkilan Auto-Kehästä. Tämä yksilö on sikäli merkittävä, että se on ensimmäinen Saab, jonka Mika Koskinen on isänsä kanssa kunnostanut priimakuntoon. Auto seisoi klassisesti katsastamattomana kuusen alla, kun hän osti sen vuonna 1999.
– Sen ajan Saabit oli suojattu niin hyvin, että esimerkiksi alustaa tai lokareita ei tarvinnut paikkailla hitsaamalla, Mika Koskinen muistaa.
Koskinen kertoo omistavansa edustajan jokaisesta Suomessa valmistetusta Saab-mallista lukuun ottamatta Sonett-urheiluautoa. Vaimolle löytyi Ruotsista Saabin avomalli Cabriolet, jonka saattaa nähdä kesäisin Karkkilan katukuvassa.
Mika Koskinen entistää autonsa suurelta osin itse ja isänsä kanssa.
– En kuitenkaan ole varsinaisesti mikään mekaanikko ja varsinkaan peltiseppä, ja niinpä hankkimani autot ovat varsin hyväkuntoisia. Autonraatoja en talliini kelpuuta, Koskinen määrittää.
Vaikka Koskinen ei vietä kaikkea aikaansa autojensa keskellä television Lateloitten tapaan, kymmenien Saabien kuntoon laitto on verottanut väkisinkin työssä käyvän vapaahetkiä vaikkapa golfilta.
– Meillä on tosiaan vaimon kanssa green cardit, mutta emme ole juurikaan ehtineet lyödä kolopalloa, Koskinen muotoilee.
Koskisen Veikko-poikaakin on Saab-kärpänen kuulemma jo hätistellyt.
– Hänen Saabinsa odottaa naapurin tallissa ensi kesää. Lähdemme silloin kaikki kolme polvea jälleen Saab-festareille Trollhättaniin, Mika Koskinen sanoo selvää ylpeyttä äänessään.
Saabin tarina päättyi 2011 konkurssiin. Mika Koskinen on tehnyt merkittävän työn ikuistaessaan tämän ikonisen auton historiaa kansien väliin. Suomalaisen Saabin jäljillä -teos on hankittavissa netissä kustantaja Alfamerin kautta.