Category: Historia

Uusi taidekirja ja näyttely Ilmari Huitin töistä

Galleria Bremerissä avautui Ilmari Huitin taiteen uusi pienoisnäyttely. Suomen Valimomuseossa sijaitsevassa Ilmari Huitin nimikkohuoneessa on esillä taiteilijan kotikylään Karkkilan Vaskijärveen liittyviä maisemia ja muotokuvia. Muutama tauluista on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa. Näyttelyn avajaiset pidettiin viime lauantaina Galleria Bremerissä, ja samassa yhteydessä julkistettiin uusi taidekirja Etelähämäläiset taidemaalarit Ilmari Huitti ja Kaapo Wirtanen. Teos perustuu Hannu Huitin ja Mikko Ranta-Huitin omien HH-Taidekokoelmien aarteisiin. Yli 200-sivuinen taidekirja esittelee satakunta Ilmari Huitin (1897–1960) taulua ja kolmisenkymmentä Kaapo Wirtasen (1886–1959)...

Kuusilinnan kauppiastalo laitettiin uuteen kuosiin

Rajakadulla tukevasti seisovan talon seinässä lukee yhä Kuusilinna. Suuret ikkunat paljastavat, että kyseessä on liiketalo, myymälä. Talossa pidettiinkin pitkään huonekaluja, erityisesti sohvia myyvää Kuusilinnan liikettä. Talon yläkerrassa asuivat viimeksi Reino ja Raija Kuusilinna, joka myös hoiti alakerran liikettä pitkälle yli eläkeikärajan. Aivan viime vuodet talo on seisonut tyhjillään, ja viime vuonna Reino ja Raija Kuusilinna nukkuivat pois. Kuusilinnan talo on liian uljas ja sen tarina liian rikas vaipuakseen unholaan. Näin päättivät Reinon ja Raijan lapset...

Poika on tullut kotiin!

Werstas Työpaja haki vanhan Pikkupässin piipun takaisin Karkkilan kapearaiteisella rautatiellä liikennöi aikanaan peräti kahdeksan veturia. Loppuaikoina niitä oli kolme. Yksi niistä on restauroituna kaupungintalon aulassa. Veturia nimitettiin Pikkupässiksi. Kaupungissa on myös saman niminen ravintola. Molemmat alansa kovimpia puksuttajia. Kummankin kyydissä vauhti on saattanut käydä joskus rivakaksi. Molempia yhdistää myös rautainen, pitkä historia ja vahva paikallisuus. Salapoliisit piipun jäljillä Yrittäjä Tomi Toivonen kaipasi ravintolaansa uutta mainoskylttiä ja kääntyi asiassa Werstas Työpajan puoleen. Työnohjaaja Taisto Salo sai...

Kyösti Suonojan uusi kirja painosta

Juhani Silván Valtiotieteen tohtori, tietokirjailija Kyösti Suonoja on kirjoittanut kirjan synnyinpaikastaan Karkkilasta. Hän kuvaa ja tarkastelee uudessa kirjassaan ”Karkkilan sosiaalinen ja poliittinen ilmasto” Karkkilaa eri näkökulmista. Kirja kertoo Högforsin metallitehtaan, Karkkilan kauppalan ja sen asukkaiden sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä sekä poliittisesta elämästä. Siihen kuuluivat ankara työ, vasemmistolaisuus, yhdenmukaisuuden paine, monipuolinen urheilu- ja kulttuurielämä sekä hengellinen vapaa-ajattelu. Painavan rautakiven löytyminen Kulonsuonmäestä muutti radikaalisti alueen taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen elämän. Raudan sulatus ja siitä tehdyt tuotteet muuttivat...

Karkkilaan aito elokuvateatteri
– Kino Laikasta viihdekeskus Ala-Emaliin

Elokuvan karkkilalaiset puuhamiehet Aki Kaurismäki ja Mika Lätti tekevät merkittävän, koko kaupunkia elävöittävän aluevaltauksen. He avaavat syyskuussa Ala-Emaliin Valurinkadulla elokuvateatterin, Kino Laikan.Aikaisemmin elokuvia on esitetty kaupungissa ainakin Karkkilasalissa, Pohjanpirtillä ja työväentalolla, mutta Kino Laikasta tulee ensimmäinen täysiverinen elokuvateatteri nousevine katsomoineen ja kiinteine penkkeineen. Lisäksi elokuvateatterin yhteyteen rakennetaan kahvila ja baari, jonka terassilta voi nauttia Karjaanjoen maisemista. Elokuvissa uutuuksia, klassikoita ja laatua Kaurismäki ja Lätti suunnittelivat eräänä toukokuisena päivänä Kino Laikan interiööriä kiinteistön omistajan Pertti Toikan...

Veijo Enström muistelee Karkkilan jalkapallon vaiheita

Matti Suomi Karkkilan jalkapallolla ovat olosuhteet paremmat kuin koskaan. Näin toteaa tänä vuonna 80 vuoden ikään ehtivä Veijo Enström. Veijo vaikutti Karkkilan jalkapallossa 1950–70-luvuilla Karkkilan Sisussa ja Karkkilan Urheilijoissa.– 1950-luvulla pelipaikkana oli Karkkilan Tori. Sen kivikova hiekkakenttä ei jalkapallon hienouksia juuri palvellut, jos niitä osattiinkaan, naurahtaa Veijo.Veijo on saanut seurata läheltä urheilupaikkojen kehitystä, sillä hän työskenteli Karkkilan kaupungilla 42 vuotta. Kesät hän toimi mittamiehenä ja talvet luistinratojen hoitajana, kunnes siirtyi vesilaitoksen palvelukseen.– Ensimmäiset otteluni pelasin...

Jouluevankeliumi Jukka Salmen mukaan

(Pienen kylän kujia puikkelehtii kovalla kiireellä vanha äijä, Joosef. Hän pysähtyy pienen savesta ja kivestä tehdyn talon eteen.)JOOSEF: Huhuu! Tuota tuota…Huhuu! Muutin mieltäni! En hylkääkään sinua. Kihlaan sinut sittenkin! Kun unessani paljastui, että se mikä sinussa on alkanut, onkin Pyhän Hengen tekosia.(Raskaana oleva tyttö tulee ulos. )JOOSEF: Ja sitten toinen asia: Keisarilta kävi käsky!MARIA: Tä? (varjostaa kädellä silmiään, kun aurinko häikäisee) – Siis mitä?JOOSEF: Lähdemme Beetlehemiin. Verollepantavaksi. Sinä ja minä.MARIA: (katsoo vanhaa miestä epäillen) Jaa.(Kävelevät...

Högforsin tehtaan 200-vuotinen historia on nyt yksien kansien välissä – Lähes 450-sivuisesta teoksesta saa näkökulmaa Karkkilan kehitykseen

Karkkila on raudan kaupunki ja tänä vuonna 200 vuotta täyttävä Högforsin tehdas on ollut sen kehityksen kannalta erittäin tärkeässä asemassa. Ilman tehdasta kaupunki ei olisi sellainen kuin se on. Juhlavuoden kunniaksi tehtaan historia on nyt koottu yksien kansien väliin. Karkkilan Ruukkimuseo Senkan ”Raudasta syntynyt – Högforsin historia 1820–2020” -kirja julkistettiin tiistaina 13.10. Tehtaan Hotellilla. Kirjasta ja sen kokoamisesta kertoivat kirjan tekijät, museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala sekä taittaja Asko Alanen. Heitä haastatteli Heikki...

Karkkila tutuksi -kierroksen aiheena 200-vuotias Högforsin ruukki

Högforsin tehtaan perustamisesta Karkkilaan tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Juhlallisuudet ovat jääneet hieman koronaviruksen jalkoihin, mutta torstaina ruukkialueen historiaan ja rakennuksiin saatiin perusteellinen katsaus. Niistä kertoi työväenopiston Karkkila tutuksi -kierroksella museonjohtaja Tommi Kuutsa Karkkilan ruukkimuseosta. – Olemme valmistelleet museoamanuenssi Janne Viitalan kanssa ruukin historiasta kertovaa kirjaa, joka on piakkoin tulossa painosta. Suunnittelemme sille jossain välissä julkaisutapahtumaa.Högforsin pitkässä historiassa on värikkäitä vaiheita ja tarinoita, valtavia hankkeita, voimainponnistuksia ja tuotteita, jotka monet muistavat arjestaan. Tehdas on...

Karkkila tutuksi -sarjan syksy käynnistyi postinkannon historialla

Karkkilan työväenopiston suosittu Karkkila tutuksi -sarja jatkui postinkannon historian esittelyllä Karkkilassa. Aihetta alusti museonjohtaja Tommi Kuutsa, jonka jälkeen omakohtaisia muistojaan kertoi Vesa Palmu. Hänen äitinsä toimi postinhoitajana Anttilan talon naapurissa olevassa rakennuksessa, jossa perhe myös asui.– Suomen postilaitoksen perustamispäivänä pidetään 6.9.1638, jolloin postinkuljetus alkoi kenraalikuvernööri Pietari Brahen määräyksestä. Kuningatar Kristiina oli kaksi vuotta aikaisemmin antanut Ruotsin valtakuntaa koskevan asetuksen postinkuljetuksesta, kertoi Kuutsa.Aluksi Suomeen luotiin järjestelmä, jossa postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heidän renkinsä. Postitalonpoikajärjestelmä lakkautettiin...