Category: Historia

1920-luvun Karkkila herää henkiin Marika Tudeerin romaanissa

Lopen Pilpalassa asuvan Marika Tudeerin uudessa kirjassa ”Ida, yhteiskoululainen” virittäydytään sotienvälisen ajan tunnelmiin Karkkilassa. Teos on jatkoa Tudeerin kirjalle ”Lähteen rannalla elämä”, jossa elettiin enemmän Lopen ja Pilpalan alueella.– Innostuin kirjoittamisesta, kun kuulin tarinan Pilpalassa asuneesta vanhasta Salin-nimisestä erakosta, jonka tiedettiin osallistuneen kansalaissotaan, mutta josta ei tiedetty mitään tarkempaa. En saanut erakkoa mielestäni ja aloin miettiä tarinaa hänen ympärilleen. Siitä syntyi ”Lähteen rannalla elämä”.– Ensimmäisessä kirjassa täysin fiktiivinen henkilö, pikkutyttö Ida, saa vanhan erakon ”Juho-sedän”...

Fagerkullan asukkaita tunnistettiin vanhoista valokuvista

Nimiä puuttuu vielä erityisesti vanhimmista kuvista. Galleria Bremerin valokuvanäyttely esitteli asuinalueen historiaa ja nykypäivää. Kuvat olivat Karkkilan ruukkimuseon kokoelmista, Tiina Valpolan arkistosta ja alueen asukkaiden kotialbumeista. Museo on kartoittanut kuvissa esiintyviä henkilöitä, mutta kaikkien henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Bremerissä järjestettiinkin ilta, jossa ihmiset pääsivät tunnistamaan kuvien henkilöitä.– Olemme saaneet nimiä aika hyvin tietoomme. Eniten niitä puuttuu 1800-luvun lopun kuvista, kertoivat museonjohtaja Tommi Kuutsa ja museoamanuenssi Janne Viitala.Näyttelyn kuraattoreina toimivat Tiina Valpola ja Pirkko Siitari.– Näyttely...

Ruukkimuseo julkaisi kirjan silittämisen historiasta

Karkkilan ruukkimuseon yhdeksäs julkaisu Silittämällä siisti on nyt valmis. Kirja kertoo silitysrautojen historiasta, valmistajista ja mallistosta erityisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Kirjassa on myös silitysrautaan liittyviä kaskuja, käyttövinkkejä ja hoito-ohjeita vuosien varrelta. Kirja kertoo myös silitysraudan synkästä historiasta, sillä rautoja on käytetty myös rikosvälineinä.Kirjan ovat kirjoittaneet Tommi Kuutsa ja Janne Viitala. Graafinen toteutuksen on tehnyt Nina Heinonen. Kirjaa on saatavilla Suomen Valimomuseon museokaupasta. Museo on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–15. Silittämisen vuosituhannet Silitysrauta on...

Heinjoki-juhlaa vietettiin Karkkilan työväentalolla

Karjalaistaustaisten kotiseututyö on muuttanut muotoaan maailmantilanteen myllerryksissä. Vuosittainen Heinjoki-juhla keräsi lähiseudun karjalaistaustaista väkeä Karkkilaan. Työväentalon sali täyttyi ääriään myöten juhlijoista.Päivä aloitettiin juhlajumalanpalveluksella Karkkilan kirkossa. Palveluksen jälkeen laskettiin seppeleet sankaripatsaalle sekä Karjalaan jääneiden muistomerkille. Seremoniassa puhunut Heinjoki-Säätiön hallintoneuvoston jäsen ja Heinjokelainen-lehden päätoimittaja Arja Kulmala nosti esille Venäjän hyökkäyksen Ukrainassa.– Evakkojen jälkeläisille hyökkäys on konkretisoinut sen, millaista on ollut jättää kaikki ja paeta vihollista. Ukrainalaiset puolustavat maataan sinnikkäästi määrällisesti paljon voimakkaampaa vihollista vastaan. Väkisinkin tulee mieleen oma...

Haukkamäki-tapahtuma kokosi Pakarin pullolleen tuttuja

Marja Holli Pakari täyttyi jälleen iloisesta puheensorinasta, kun Haukkamäki-tapahtumaan saapuneet tapasivat toisensa. Pieni joukko entisiä Haukkamäen koulun oppilaita oli toivonut 25 vuotta sitten, että joku järjestäisi yhteisen kokoontumisen. Se joku oli Raili Kataisto, joka laittoi lehteen pienen puffin. Sen kutsumana Mattimuorin kalliolle kiipesi heinäkuussa 1997 52 ihmistä, osa ei edes omin voimin päässyt ylös, vaan tarvitsi apua. Niin sai alkunsa tapaaminen, joka kesä toisensa jälkeen on koonnut 60–70 henkeä yhteen, ensin kalliolle ja Pakarin avattua...

Karkkilassa ollut puistoja ja puutarhoja ainakin 1800-luvulta lähtien

Kuvat: Karkkilan ruukkimuseon kokoelmat Ensimmäisten joukossa puistoja perusti Högforsin ruukki. Työväenopiston Karkkilan historia tutuksi -luennolla museonjohtaja Tommi Kuutsa kertoi, että täällä on ollut puutarhoja ainakin 1800-luvulta lähtien. Ensimmäisen joukossa oli Högforsin ruukin tehtaan päärakennuksen tuntumaan perustama puutarha.– Högforsin palvelukseen palkattiin jo vuonna 1850 puutarhamestari David Juhonpoika Brander. Jokioisten kartanosta Pyhäjärvelle muuttaneen Branderin ura oli edennyt siihen aikaan ominaiseen tapaan perkaajapojasta rengiksi ja edelleen puutarhuriksi.Ruukinpatruuna Wolter Ramsay ryhtyi 1880-luvulla kehittämään Högforsin tehdasta monin tavoin. Hän rakennutti...

Ala-Emali ennen ja nyt

Ala-Emalin tehdaskiinteistö siirtyi pari vuotta sitten Componentalta Toikkakiinteistöt Oy:n omistukseen. Rakennuksessa alkoi melkoinen uudistus- ja rakennustyö. Kymmenkunta tehtaassa työskennellyttä vieraili entisessä työpaikassaan Pertti Toikan johdolla. Ala-Emalista alkaa muodostua melkoinen toiminnan keskus Karkkilaan. Entinen emalointihalli oli vuosikymmeniäkin sitten täynnä touhua ja tohinaa, mutta paikka hiljeni pitkäksi aikaa Högforsin lopettaessa siellä toimintaansa.Toikkakiinteistöt on rakentanut tehdaskiinteistöön toiminnallisia tiloja monenlaiseen yritystoimintaan. Ala-Emalista löytää tällä hetkellä elokuvateatterin baareineen, ravintolan ja kymmeniä muita yrityksiä ja toimistoja. Ja lisää tulee.– Valoimme juuri...

Sotainvalidien viimeinen kokoontuminen

Karkkilan seudun sotainvalidijärjestön 75-vuotinen taival on päättynyt. Osaston viimeistä kokousta vietettiin haikean iloisissa tunnelmissa. Toisen maailmansodan rintamalla kokeneiden ja siellä haavoittuneiden joukot alkavat olla vähissä. Elossa olevien ikä on jo yli 90 vuotta, ja veteraanien monia veljesliittoja ja -järjestöjä on alettua lakkauttaa.Sotainvalidien Veljesliiton Karkkilan seudun osasto koki saman kohtalon nyt helmikuussa toimittuaan aktiivisesti vuodesta 1945. Karkkilan seudun sotaveteraanit kokoontuivat viimeisen kerran yhteen viime perjantaina Pohjanpirtille. Paikalle jaksoi kaksi paikallisosaston kolmesta sotainvalidista, Arvi Junkkarinen ja Keijo...

”Kansanpukimontalo” palaa alkuperäiseen asuunsa – Kivitalo havisee historiaa

Osoitteessa Valtatie 4 seisoo jykevä kellertävä kivitalo. Se tunnettiin ennen Bergmanin tai Kansanpukimon talona. Talon rakennutti vuonna 1927 Matti Bergman, joka muutti sukunimensä myöhemmin Peromaaksi. Talon katutasossa on toiminut vuosikymmenien aikana erilaisia liikkeitä makkarakaupasta vaatemyymälään ja kahvilaan. Siinä sijaitsi myös Karkkilan ensimmäinen Alko heti kieltolain jälkeen 1932. Liiketoimintaa talossa ei ole vähään aikaan havaittu, mutta sen yläkerrosten asuntoja on ollut koko ajan vuokralla.Pitkään lähes tyhjäkäynnillä seisonut talo herää jälleen henkiin. Niko ja Sandra Koskinen ostivat...

Uusi taidekirja ja näyttely Ilmari Huitin töistä

Galleria Bremerissä avautui Ilmari Huitin taiteen uusi pienoisnäyttely. Suomen Valimomuseossa sijaitsevassa Ilmari Huitin nimikkohuoneessa on esillä taiteilijan kotikylään Karkkilan Vaskijärveen liittyviä maisemia ja muotokuvia. Muutama tauluista on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa. Näyttelyn avajaiset pidettiin viime lauantaina Galleria Bremerissä, ja samassa yhteydessä julkistettiin uusi taidekirja Etelähämäläiset taidemaalarit Ilmari Huitti ja Kaapo Wirtanen. Teos perustuu Hannu Huitin ja Mikko Ranta-Huitin omien HH-Taidekokoelmien aarteisiin. Yli 200-sivuinen taidekirja esittelee satakunta Ilmari Huitin (1897–1960) taulua ja kolmisenkymmentä Kaapo Wirtasen (1886–1959)...