AA-ryhmä on toiminut Karkkilassa jo 42 vuotta

Kun alkoholista tulee ongelma, silloin toisten samoin kokevien ihmisten tapaaminen voi auttaa. Nimettömään vertaistukeen perustuva anonyymien alkoholistien AA-liike on toiminut Karkkilassa jo 42 vuotta.
– AA-ryhmän toiminta ei ole mitään salaseuratoimintaa, vaan se on toveriseura, jossa tuemme toisiamme. Puhumme, kuuntelemme ja etenemme päivä kerrallaan, kertoo eräs karkkilalainen AA-ryhmäläinen.
– Ryhmään voi tulla kuka tahansa, joka tuntee tarvitsevansa tällaista tukea. Nimiä ei kysellä eikä niitä tarvitse kertoa. Jokainen tulee omana itsenään. Tärkeintä on, että itsellä on halu päästä eteenpäin, halu vapautua alkoholista, hän kertoo.
– Ei ole myöskään olemassa mitään rajaa tai määritelmää, missä tilanteessa AA:han voi tai saa tulla. Jokaisen on itse päätettävä milloin se hetki on. AA-ryhmän kokouksissa ei määritellä, kuka alkoholisti ja kuka ei, sillä se on yksilöllistä.
– AA ei lupaa parantumista alkoholismista, se ei ole hoitomuoto eikä mikään lääke, mutta siellä on ihmisiä jotka tietävät omakohtaisesti mitä alkoholismi on, ryhmäläinen kertoo.
AA:ssa ei ole velvoitteita eikä jäsenmaksuja. Toiminta on täysin vapaaehtoista eikä ryhmään tuleva sitoudu mihinkään.
– Jos yksi kerta tuntuu riittävän, se on sitten siinä. Mutta mukana saa olla vuosiakin, mikään ei estä sitä.
AA:n toiminnan taustalla poliittista eikä uskonnollista ideologiaa, tai mitään muutakaan aatetta. Perusajatus on, että raittiutta edesauttaa toisten raittiutta tavoittelevien tuki ja kannustus.
AA-liike perustettiin 1935 Yhdysvalloissa, josta se on laajentunut ympäri maapalloa. AA:n toiminnan lähtöajatus on, että alkoholin käyttäjä myöntää voimattomuutensa alkoholiin nähden ja myöntää että elämä on muodostunut sellaiseksi, ettei siitä kykene omin voimin selviytymään.
Karkkilan AA-ryhmä kokoontuu Pupulan päiväkodin alakerrassa tiistaisin ja perjantaisin kello 19

Viinan vangin stoori

Vuosikymmeniä sitten oli olemassa nuorukainen täynnä elämänuskoa, toivoa ja haaveita, kauniita kuvia tulevaisuudesta. Tämän kaiken tuhosi alkoholi.
Viina toimi aluksi hyvin voiteluaineena ihmissuhteiden luomisessa. Jos olin vahva ja voimakas, humalassa olin sitä vielä enemmän. Jos ystävä petti, poistin surun ja masennuksen tarttumalla viinaan.
Viina teki minusta erityisen räyhäävän ja väkivaltaisen luonteen. Hain pullosta voimaa, en niinkään vapautta. Se näkyi myös juomien nimistä: Karhu, Leijona, Koskenkorva. Ei mitään lammasta tai jänistä.
Nuorukaisena humalassa oleminen oli samalla sekä sankaruutta että jotain halveksuttavaa. Krapulalla kehuttiin. Piilottelin runsasta juomistani, vaikka pidin sitä miehisyyden merkkinä. Vähitellen se merkki alkoi olla merkki epäonnistumisesta ihmisenä.
Olin menettänyt alkoholin hallinnan ja itse asiassa koko elämäni hallintakyvyn. Mietin, että olin ikään kuin epäedullisten olosuhteiden uhri, joka jollain tavalla seurailee sivusta kun elämässä tapahtuu pahoja asioita voimatta vaikuttaa niihin.
Uhrina olemista kuvaavat myös monet sanonnat: tuli otettua, oli taas pakko ottaa, joutui ottamaan. Tuntui siltä kuin katselisin voimattomana kuinka käteni kaataa viinaa kurkkuuni. Enkä voisi muuta kuin pahoitella tilannetta.
Rohkaisin mieleni ja päätin tutkia, mitä AA:lla olisi annettavaa. Silläkin uhalla että menettäisin maineeni kovana poikana. Liityin AA – Alcoholics Anonymous -toveriseuraan ja niin minusta tuli nimetön alkoholisti.
Olen niitä kavereita, jotka ehtivät juoda kaiken. Se pohja, jota alemmaksi alkoholisti ei halua juoda itseään, on kullakin ihan omalla tasollaan. Minulla se oli itse asiassa aika alhaalla. Niin alhaalla että alemmaksi olisin päässyt vain kuolemalla.
Alkoholi ei kuulu elimistöni tarvitsemiin aineisiin. En suosittele pienintäkään määrää. Riippuvaiseksi edesauttavat monet tekijät: humalahakuisuus, aivosolujen tottuminen, sietokyvyn muuttuminen. Alkoholismin käsittäminen sairaudeksi antaa toivoa niille, jotka siitä kärsivät.
Mielestäni parasta päihdeongelman hoitoa on hakeutua AA-ryhmään eli toisten raitistuneiden entisten juoppojen seuraan. Siellä voi opetella puhumaan itsestään ja harjoitella keskustelukykyä.
Minulle AA on mahdollistanut kymmenien vuosien raittiuden päivä kerrallaan.

Nimetön alkoholisti