Akateemikko mattopyykillä
Pyhäjärven matonpesupaikka on kuin ihmeen kaupalla lähes tyhjä, vaikka on kaunis ja lämmin alkukesän iltapäivä. Portugalista hiljattain Karkkilaan saapunut Aki Kaurismäki kurvaa isolla pakettiautollaan mattorantaan ja kaivaa tavaratilasta yhden räsymaton, juuriharjan ja Mäntysuopapullon. Pesua kaipaavia mattoja olisi kuulemma jonossa useampikin, mutta tämänkertainen kaveri on ikään kuin koekappale ja näyttää, onnistuuko matonpesu yhä.
– Viimeksi tein tätä 1960-luvulla, kun sain olla äidin haittana mattopyykillä, Kaurismäki paljastaa. Ehkä hän on hiukan epäröivän näköinen pesualtaan edessä, sillä omien mattojensa pesua lopetteleva herra alkaa opastaa Kaurismäkeä hanojen käytössä ja antaa muutaman vinkin pesutekniikasta ja mankelin käyttäytymisestä.
Karkkilasta löytyi sopiva talo yön valossa
Aki Kaurismäki kertoo muuttaneensa Karkkilaan jouluna 1986. Hän oli ollut käymässä aiemmin syksyllä sisaren perheen luona Vattolassa tapiseeraamassa ja saanut vinkin Vanhakylässä tyhjillään olevasta Kymiyhtiön entisestä asuintalosta. Hän oli katsastanut talon taskulampun avulla.
– Oli nimittäin pimeä syysyö.
Lampun valokeilassa näkyivät seinät ja ilmeisen ehjä katto, joten mies päätti ostaa talon. Pankki myönsi lainan ja kaupat tehtiin myöhemmin. Samalla Kaurismäki osti kolme naapuritonttia, sillä hän halusi varmistaa, ettei ihan viereen rakenneta. Taloon tehtiin mittava remontti sisävessoineen ja muine mukavuuksineen. Isäntä itse tapiseerasi.
Kaurismäki ja vaimo Paula Oinonen pitivät kuitenkin vielä Helsingin Kurvissa sijainneen kotinsa, sillä mies ei ollut lainkaan varma, pystyykö sopeutumaan lähestulkoon maalla asumiseen.
– Kun huomasimme puolen vuoden päästä, että emme olleet käyneet kertaakaan edes kääntymässä Kurvissa, totesimme, että se on sitten tässä.
Talvet Portugalin rannikolla
Pariskunta on viihtynyt Karkkilassa hyvin, varsinkin kun voi asua kylmän ja pimeän talven valtameren ja vuorten välissä Portugalin rannikolla. Sinne Kaurismäen houkutteli hänen elokuviensa vakituinen kuvaaja Timo Salminen, joka asui maassa talvet. Portugalin-talon löytyminen oli vielä suurempaa sattumaa kuin kohtalon sormen osoitus Karkkilassa. Se on vanha kivitalo, josta vanhin osa on rakennettu jo 1400-luvulla. Editse kulkeva kivitie on peräti Rooman ajoilta.
Talvet ovat kuluneet etelässä vuodesta 1989. Aika siellä kuluu puutarhanhoidossa ja lukiessa lukuisia suomalaisia lehtiä. Täkäläisiä asioita hän on seurannut Karkkilalaisesta, jonka hän on tilannut postilaatikkoonsa Portugalissa. Vuosikymmenien aikana Kaurismäki on oppinut portugalia niin, että tulee sillä toimeen arkiasioissa.
– Suomalaiset vitsit portugaliksi käännettynä naurattavat kovasti sikäläisiä.
Muutenkin portugalilaiset muistuttavat Kaurismäen mielestä paljon suomalaisia. Ihan lähelle on vaikea päästä, mutta sitten ollaankin tosi ystäviä.
”Suomen metsiä tuhotaan törkeästi”
Myös luonto, erityisesti Espanjan rajan tuntumassa pohjoisessa muistuttaa Suomen luontoa. Nyt mennäänkin tärkeään ja läheiseen asiaan Aki Kaurismäelle. Hän arvostaa ja kunnioittaa luontoa niin paljon, että harkitsi taannoin jopa muuttoa Karkkilasta. Kaupunki nimittäin myönsi joitain vuosia sitten luvan tehdä laajat avohakkuut Haukkamäen upeissa metsissä. Sen koommin mies ei ole Haukkamäen maastoon astunut. Sapiskaa kaupungin johto saa myös muutaman vuoden takaisesta kaupunginpuutarhurin erottamisesta.
Vielä suurempi tapaus kuohutti viime vuonna. Metsäyhtiö oli aikeissa hakata 159 hehtaaria vanhaa metsää aivan Kaurismäen kesämökin maisemissa Lopella. Mies yritti ostaa yhtiöltä niin paljon metsää suojeluun kuin omilla säästöillä ja mahdollisella pankkilainalla pystyisi, mutta yhtiö ei suostunut myymään yksityisille henkilöille. Eikä tavallisen ihmisen rahoilla moista metsäpalstaa olisi kyennyt kokonaan ostamaankaan.
Onneksi puuttui kohtalo peliin: valtio lunasti vaihtokaupoilla kyseiset metsät ja teki niistä suojelualueen. Tämä onkin harvoja asioita, joista nykyhallitus saa Kaurismäeltä kiitosta.
Puunjalostusteollisuus tuhoaa hänen mielestään Suomen metsiä turhaan ja turhan tehokkaasti.
– On järjetöntä, että maailman hitaimmin kasvava luonnonvara tuhotaan sekunneissa kirjaimellisesti vessanpönttöön.
Metsässä liikkuminen ja sienestäminen on Kaurismäen mielipuuhaa, samoin kalastaminen ja kalan savustaminen. Haukea ja ahventa nousee sopivasti mökkijärvestä.
Kaurismäki on myös susien ja karhujen puolestapuhuja. Hän on lahjoittanut varoja susien pantaseurantaan.
– Peruutin taannoin täkäläisen paikallislehden tilaamisen, koska sen omistaja kirjoitti yhtiönsä erälehden pääkirjoituksessa, että karhu ei kuulu Suomen luontoon. Kyllä täällä karhu oli ennen ihmistä.
Varoja humanitääriseen työhön
Eläinten ja luonnon lisäksi Aki Kaurismäki on ihmiselämän ystävä. Hän lahjoittaa säännöllisesti varoja eri kansalaisjärjestöille, jotka tekevät humanitääristä työtä niin sanotuissa kehitysmaissa.
19 pitkää elokuvaa tehnyt ja maailmalla kiitosta ja kunniaa niittänyt akateemikko Aki Kaurismäki viettää rauhallista kesää Karkkilassa ja mökillä Lopella. Uutta elokuvaa ei ole kuulemma tulossa. Toivottavasti miehen mieli muuttuu vielä, sillä viimeisimmästä trilogiasta puuttuu kolmas osa. Eikä tasaluvustakaan puutu kuin samainen yksi pitkä elokuva.
Matto tulee kuuratuksi molemmilta puolilta ja Kaurismäki vääntää siitä mankelin avulla enimmät huuhteluvedet. Hän asettelee maton kuivumaan rannan telineelle ja aikoo lähteä kahvikupposelle Valurin terassille. Kenties likaisten mattojen jono lyhenee vielä tänä kesänä.
