Kahden miehen urotyö – Ahmoon työväentalon peruskorjaus valmis

Siinä se nyt sitten seisoo, ryhdikkäänä ja viimeisen päälle kunnostettuna. Ahmoon työväentalo. Toisin oli vielä seitsemän vuotta sitten. Tammikuussa 2010 talolla pidettiin seminaari, joka pohti huonoon kuntoon päässeen, perinteikkään työväentalon kohtaloa – kannattaako kunnostaa, mitä se maksaa, mistä saadaan rahat ja kuka alkaa korjaustöihin?
Kunnostukseen päätettiin ryhtyä ja avustusta haettiin saman tien Ykkösakselilta. Rahoituspäätös varmistui, ja jo heinäkuussa 2010 aloitettiin varsinainen peruskorjaushanke. Ulkovuoraus uusittiin ja maalattiin sekä ikkunapuitteet kunnostettiin talkootyönä. Talven aikana remontoitiin muun muassa ikkunapuitteet sisätiloissa. Keväällä 2011 oli luoteissivun ulkovuorauksen kunnostamisvuoro. Lisäksi saatiin viimeisetkin ikkunapokat paikoilleen. Sitten seurasi lounaissivun matalan osan eli narikan ulkoseinän ja runkorakenteiden kunnostaminen. Rakennettiin uudet ulkoportaat ja luiska sekä näiden ylle lippa. Ulko-ovikin uusittiin karmeineen. Katto maalattiin kesäkuussa ja heinäkuussa asennettiin sadevesikourut ja rännit sekä uusittiin piipunpellitys. Rakennuksen lounaissivulla louhittiin kalliota sadevesivirtausten parantamiseksi. Nämä työt tehtiin ostopalveluina. Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi joulukuun alussa 2011.

Pinkopahvit jätettiin sittenkin!

Toisen vaiheen rahoituksen varmistuttua alkoi ravintolatilan ja juhlasalin alapohjan kunnostaminen, joka aloitettiin lattialankkujen poistamisella loppiaisena 2012. Eristeiden poisto saatiin päätökseen helmikuun alussa. Silloin aloitettiin ostopalveluna toteutettu hirsiseinien kunnostus ja alapohjan runkotyöt.
Samanaikaisesti lapioitiin talkootyönä kottikärrykaupalla maata alapohjasta. Alapohjan runkotyöt valmistuivat maaliskuussa. Huhti-toukokuun aikana ravintolatila sai eristykset ja sinne tehtiin lattia juhlasalin vanhoista lattialankuista. Kakkosvaiheen aikana talolla järjestettiin Elina Wirkkalan johdolla pinkopahvikurssi, jonka hedelmänä ravintolatilojen pinkopahvit päätettiin säilyttää ja kunnostaa. Työ tehtiin kurssityönä. Juhlasalin Enso-pahvit oikaistiin ja jätettiin seiniin.
Kolmosvaihe vaati sekin runsaasti työtunteja. Keittiö kunnostettiin nykyaikaiseksi ja taloon rakannettiin kolme sisävessaa. Lisäksi uusittiin viemäri-, vesi- ja ilmastointiputkia sekä sähköjä. Niin ikään kunnostettiin koillissivun eteinen portaineen. Lopulta päästiin myös ulkoalueiden kimppuun ja niiden osalta työtä jää vielä ensi kesälle.

Aatos Etolin ja Erkki Ollakka jäävät tyytyväisinä joulutauolle.

Kahden miehen suururakka

31.10.2010 pidettyyn seminaariin osallistui muutama kymmenen Ahmoon työväentalon tilasta kiinnostunutta henkilöä. Päädyttiin siihen, että mahdollisimman paljon tehdään talkootyönä ja vain välttämätön ostopalveluina. Kun työt toden teolla alkoivat, talkoolaisia kävi talolla vaihtelevia määriä. Varsinkin valutöihin ja ala- ja yläpohjan tyhjennyksiin saatiin hyvin apuvoimia. Pian tilanne ajautui kuitenkin siihen, että työväentalon kunnostustöihin alkoi saapua vain kaksi ihmistä, Erkki Ollakka ja Aatos Etolin. Kaksikko uurasti talolla päivästä, illasta, viikonlopusta ja vuodesta toiseen. Eläkeläisenä Aatos Etolin pystyi ahertamaan päivisinkin, mutta Erkki Ollakka joutui irrottamaan talkootyöhön vapaa-aikaansa ja lomiaan. – Heidi-vaimolle täytyy antaa suuri kiitos pitkästä pinnasta, Ollakka huokaa urakan päästyä nyt maaliinsa. Erkki Ollakan vastuulle jäivät lisäksi kaikki paperityöt rahoituksen hakuineen ja raportointeineen.

7800 talkootuntia

Ahmoon työväentalon remontointiin on käytetty kaikkiaan noin 7800 talkootuntia. Erkki Ollakka arvelee oman osuutensa käsittävän siitä noin 3400 tuntia ja Aatos Etolinin peräti 3900. Lopuille noin 20 talkoolaiselle jää täten jaettavaksi 500 tuntia.
Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset ovat noin 187200 euroa, mutta kolmannen vaiheen maksatus on vielä hakematta. Summasta puolet, noin 93 600 euroa, on julkista rahoitusta, joka sisältää EU-osuuden ja kuntarahan 18700 euroa. Sen maksaa Ykkösakseli. Kunta maksaa ykkösakselille kaksi euroa asukasta kohden. Toinen puoli on yksityistä rahoitusta. Siitä talkootyön arvo noin 62500 euroa.
Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen materiaalien ja ostopalvelujen hinta on 124 700 euroa. Hankinnoissa pyrittiin käyttämään paljon paikallisia yrityksiä. Osa kolmannen vaiheen kustannuksista puuttuu vielä.

Talolla oli nyt myyjäiset. Tila sopiikin monenlaiseen toimintaan.

Milloin ensimmäiset häät?

Ahmoon työväentalo oli aikoinaan tärkeä keskus varsinkin Ahmoon kyläläisiille. Siellä järjestettiin juhlia ja monenlaisia kulttuuritapahtumia. Nyt, kun talo on korjattu entistäkin ehompaan kuntoon, se tarjoaa jälleen oivallisen pitopaikan juhlille.
Työväentalolla järjestettiin viime sunnuntaina vilkkaat markkinat, jonka yleisö ja myyjät kehuivat kilpaa upeaan kuntoon saatua taloa. Ahmoon työväentalolla on jo pidetty lisäksi syntymäpäiväjuhlia, hirvipeijaisia, konsertteja ja myyjäisiä. Musiikkialan ihmiset ovat kiitelleet salin akustiikkaa. Ahmoolla juhlijoille järjestyy istuinpaikkoja pöydissä tällä hetkellä 60 henkilölle, mutta istuinluku kasvanee ensi kesään mennessä.
Karkkilassa ei ole liiaksi esimerkiksi hääjuhliin sopivia tiloja. Nyt on yksi lisää. Kuka ehtii pitää ensimmäisenä häänsä komeasti Ahmoolla?

Työväentalon historiaa

Ahmoon työväentalon rakennus on samalla paikalla sijainneen Yli-Jorrin tilan entinen päärakennus. Se on rakennettu noin 1880-90. Kun isojaon jälkeen tiloja uudelleenmuodostettiin, siirtyi tila vuonna 1897 nykyiselle paikalleen Uusitalo-nimisenä, mutta päärakennus jäi paikoilleen. Noin vuonna 1911 talon osti Ahmoon paikallinen työväenyhdistys Oras. Oston taustavaikuttajana oli Osuusliike Tuki, jonka johtaja Edvard Soinio oli huolestunut siitä, että talo joutuu Ahmoon isäntien käsiin. Kansallissodan aikana talossa toimi punaisten esikunta. Vuonna 1918 yhdistyksen nimi muutettiin taloudelliseksi yhdistykseksi. Lapualaisvuosina talo takavarikoitiin ja myytiin huutokaupalla vuonna 1932. Talon osti tällöin Högforsin sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys, joka myi sen vuonna 1935 Ahmoon eteläiselle Pienviljelijäyhdistykselle.
Sotien jälkeen valtio lunasti talon ja luovutti sen vuonna 1947 Skp:n Ahmoon paikallisyhdistykselle. Ahmoon työväenyhdistyksellä oli talossa lainakirjasto. Myös teatteritoimintaa harrastettiin ja omaa lehteäkin toimitettiin. Karkkilan Vasemmistoliiton omistukseen talo siirtyi 90- luvun alussa.

Keittiötila on pieni, mutta kaunis ja toimiva.

Näkymä salista kahviotilaan. Etualalla talon vanha kirkkokamiina.

Wc-tilojen käytävä on kauniisti paneloitu.