Kalifornian auringosta Karkkilan kaamokseen

Caleb Richey saapuu myöhässä haastatteluun, suoraan päiväunilta. Mies on kuitenkin heti valmiina ja hymyilee leveästi kameralle. Siihen nuortamiestä ei tarvitse maanitella, johtuneeko hänen amerikkalaisuudestaan tai kalifornialaisuudestaan, mene ja tiedä.
Richey pelaa Karkkilan miesten koripallon edustusjoukkueessa hyökkääjänä. Hän saapui Karkkilaan ennen kauden alkua yhteistyökuvion myötä Santa Barbarasta. Tarkoituksena oli saada nuorukaiselle peliaikaa, joka olisi jäänyt 177-senttiselle melko pieneksi Amerikan kovilla koriskentillä. Karkkila on 24-vuotiaalle ensimmäinen oikea pesti kotiseuran ulkopuolella ja ensimmäinen visiitti Eurooppaan.
Peliaikaa on kertynyt Karkkilassa miehelle riittävästi, esimerkiksi viime sunnuntain tappiopelissä Pyrintöä vastaan reilut 34 minuuttia. Hän on 1B-divisioonassa pelaavalle joukkueelle selkeä vahvistus ja samalla yleisön suosikki. Caleb Richeyn sähäkät harhautukset ja nopeat korille nousut tuovat usein tulosta, ja hän kirjaa useimmiten ottelun suurimmat karkkilalaispisteet.
Caleb Richey kertoo viihtyvänsä hyvin Karkkilassa. Tosin näinhän kaikki muualta tulleet urheilijat sanovat, pelaavatpa he jääkiekkoa Raumalla tai jalkapalloa Kemissä. Mutta yhtä kaikki, kyllä Richeyn sanat tuntuvat vilpittömiltä. Erityisen lämpimästi hän kehuu Karkkilan koripallofaneja, jotka jaksavat kannustaa nuorta joukkuetta.
– Pidän tästä pienestä kaupungista ja Suomen kulttuurista, Richey vahvistaa.
Löytää mies lopulta jotakin haastavaakin.
– Tähän pimeyteen ei meinannut aluksi oikein tottua, ja jos jotakin auringon lisäksi kaipaan Kaliforniasta, niin merta ja siitä saatavaa syötävää, Caleb paljastaa.
Suomalainen ruoka vaati muutenkin totuttelua, mutta nyt sekin maistuu jo mainiosti. Erityisesti kalaruoat ovat miehen mieleen.
Calebin kotikaupungissa Santa Barbarassa on noin sata tuhatta asukasta, ja varmaan sen vuoksi hän lähtee Karkkilasta vapaa-ajallaan usein Helsinkiin.
– Käyn siellä elokuvissa ja joskus baareissa, kunhan hengailen.
Richey kertoo löytäneensä hyviä ystäviä monista joukkuetovereistaan, mutta väittää olevansa ilman tyttöystävää.
– Nyt mennään sataprosenttisesti koripallon ehdoilla, sympaattinen amerikkalainen vakuuttaa mutta pieni hymyn pilkahdus paljastaa, että muitakin asioita on ehkä käynyt mielessä.
Caleb Richey on kirjoilla yliopistossa kotimaassaan, mutta aikoo pelata koripalloa mieluiten Euroopassa niin kauan kuin rahkeet kestävät. Peliuran jälkeen siintää toiveammattina poliisin ura Kaliforniassa.

”Hyvä korintekijä”

Valmentaja Kimmo Tolvanen on pitkälti Caleb Richeyn Karkkilaan tulon takana. Tolvanen sai mitä tilasi – peräänantamattoman taistelijan ja sisukkuudessaan esimerkin vielä nuoremmille suomalaispelaajille.
– Melko lyhyenä pelaajana Calebin on otettava esiin vahvuutensa, hänen täytyy olla se kentän ärhäkkä rakkikoira, Kimmo Tolvanen kuvailee.
Valmentaja näkee suojattinsa nimenomaan korintekijänä, mutta puolustuskin sujuu ihan hyvin. Hän kaipaa Richeyltä kuitenkin enemmän johtajuutta kentällä.
– Lisää ääntä ja ohjeita, Kimmo Tolvanen toivoo.

Koripallon suosio on pysyvää Karkkilassa

Eero Kulla

Karkkilan Urheilijoiden 2010–11-syntyneiden Mikropoikien koripallojoukkue esittäytyi sunnuntaina ennen miesten joukkueen ottelua.

Koripallo on Karkkilassa pidetty urheilulaji, ja Karkkilan Urheilijoiden koripallojaosto on merkittävä lasten ja nuorten liikuttaja. Harrastajamäärät ovat pysyneet korkealla vuodesta toiseen. Teppo Vendelin KaU:n koripallojaostosta arvioi, että Karkkilassa on noin 200 koripalloilijaa.
– Tämä tuo myös haasteita, mutta kutsumme niitä positiivisiksi haasteiksi. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle urheilijalle mahdollisuuden harrastaa edullisesti ja laadukkaasti.
Laadun takeena Vendelin pitää erityisesti asiansa osaavia valmentajia. Seurassa on pyritty kannustamaan ja tukemaan valmentajien kehittymistä Koripalloliiton koulutuksissa.
Harrastajien lisääntyessä myös valmentajien määrää tulisi Vendelinin mukaan kasvattaa.
– Olemme pystyneet vastaamaan tähän isoon haasteeseen toistaiseksi hyvin, mutta kaipaamme toimintaamme edelleen lisää valmentajia.
Yhtenä avaintekijänä Vendelin pitää koripalloperhettä eli hyvää ilmapiiriä valmentajien, pelaajien, vanhempien ja kaikkien koripallon parissa työskentelevien kesken.
– Tähän koripalloperheeseen on helppo tulla ja sen ovet ovat kaikille avoinna.

Ensiaskeleita lajiin jo nelivuotiaana

KaU:n nuorimmat pelaajat löytyvät koriskerhosta, jossa harrastaa viikoittain yli kaksikymmentä lasta. Tässä sekaryhmässä on niinkin nuoria kuin nelivuotiaita vesseleitä.
– Sekä tytöissä että pojissa vanhemmat ikäryhmät pelaavat eteläisen alueen sarjoja, joita löytyy kaikkiin ikäluokkiin. Jokaisen ikäluokan sarjoissa on kolme divisioonaa. Meillä ei ole toistaiseksi joukkuetta jokaiseen ikäryhmään, mutta uskaltaisin sanoa, että kylläkin joka toiseen.
KaU:lla on 15 sarjoissa pelaavaa joukkuetta, joista yksi pelaa valtakunnallista 1-divisioonaa ja muut eteläisen alueen sarjoja.
– Joukkueemme pelaavat noin 40 ottelua kuukaudessa, joista puolet Karkkilassa. Kuukauden aikana puolen tuhatta vieraspaikkakuntalaista vierailee Karkkilassa koripallon parissa.